Satoja kilometrejä pitkät puolustuslinjat ovat rakentuneet vaivihkaa lähes kaikkialle venäläisten selustaan Luhanskista Zaporižžjaan. Linnoitustyöt jatkuvat edelleen aktiivisina, sanoo Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.
– Satelliittikuvista voidaan nähdä, että Venäjä on panostanut massiivisesti etulinjojen takaiseen linnoittamiseen lähes kaikilla valtaamillaan alueilla. Erityyppisiä linnoitteita löytyy kaikkialta aina Hersonista Luhanskiin, yhteensä satoja kilometrejä.
Rakennettavissa puolustuslinjoissa on runsaasti syvyyttä. Linnoitteet eivät sijaitse etulinjassa, vaan lähimmillään uudet asemat ovat noin 6-10 kilometrin päässä Ukrainan etulinjasta. Niitä on rakennettu myös jopa 40 kilometrin syvyyteen.
– Venäjä haluaa nyt tosissaan pitää miehittämistään asemista kiinni. Mielessä on mahdollisesti myös viime syksynä tapahtunut romahdus Harkovassa. Valmisteltuja asemia on yksinkertaisesti helpompi puolustaa.
Satoja kilometrejä pitkät, monin paikoin lähes yhtenäiset panssariesteet halkovat Ukrainan peltoja. Kuvat lokakuulta 2022 (vas.) ja 26.1.2023 (oik.). ESA / Copernicus / Muokattu SentinelHub-data
Ukraina puhui vastahyökkäyksestä etelän Hersonin alueelle koko kesän. Venäjän täydelliseksi tyrmistykseksi operaatio kohdistuikin pohjoiseen. Ukrainalaiset valtasivat lähes koko Harkovan alueen takaisin, ja venäläiset onnistuivat pysäyttämään heidät vasta viikkoja myöhemmin.
Ukraina on siis osoittanut kykynsä menestyksekkäisiin vastahyökkäyksiin, eikä Venäjä enää halua joutua yllätetyksi. Linnoituksissa on kyse suurista rakennustöistä, eikä ole varmaa tietoa siitä, kuka niiden aloittamisesta on määrännyt.
– Putinkin todennäköisesti tietää, että uhka on todellinen. On kuitenkin epäselvää, onko tässä kyse Putinin aloitteesta, vai esimerkiksi kenraalien tarpeesta olla tuottamatta enää uusia pettymyksiä Putinille.
Venäjä jatkaa hyökkäystään
Miehittämistään alueista Venäjä ei missään nimessä halua luopua. Venäjä siis jatkaa hyökkäystään, mutta valmistautuu samalla raskaisiin puolustustaisteluihin.
– Tämä on sinänsä varautumisen kannalta loogista, etenkin jos miehiä, materiaalia ja rahaa riittää molempien toteuttamiseen samanaikaisesti. Nämäkään asemat eivät ole voittamattomia, mutta kuukausi kuukaudelta niiden murtaminen käy yhä kalliimmaksi.
Kartta näyttää, miten laajalle alueelle puolustusasemia on rakennettu Zaporižžjan oblastissa. Emil Kastehelmi & OSINT-tiimi
Linnoitteet eivät ole sodassa uusi ilmiö, ja niitä onkin havaittu jo lokakuusta lähtien. Niiden rakentamisesta vastaa venäläiset rakentajaosastot. On kuitenkin epäselvää, minkä tason alaisia rakentajat ovat, ja missä määrin rakennustöissä käytetään palkattua siviilityövoimaa sotilaiden ohella.
– Olemme seuranneet linnoitustyön etenemistä OSINT-tiimimme kanssa. Kuukausien aikana on paljastunut linnoittamisen valtava kokoluokka. Ensin näkyivät panssariesteet, sen jälkeen tulivat lohikäärmeen hampaat ja jalkaväen taisteluasemat.
Linnoitustyöt vaikuttavat olevan osin valmiita, mutta niiden lopullisesta valmistumisesta tai olomuodosta ei ole varmaa tietoa. Venäjä rakentaa niitä jatkuvasti lisää, yhä runsaammissa määrin myös syvyyteen.
– Valmistelluissa asemissa on aina helpompi puolustaa, myös huonommin koulutetuilla joukoilla. Venäläiset ovat pyrkineet rakentamaan linnoitteet myös maastoa hyödyntäen. Puolustajan kannalta varmuuden vuoksi rakennettavat linnoitteet tulevat säästämään verta, mikäli Ukraina hyökkää.
Nyt nähdyt asemat eivät Kastehelmen mukaan ole missään nimessä mahdottomia murtaa. Suuria haasteita ne oletettavasti kuitenkin aiheuttavat.
– Ukrainan hyökkäys on viime kuukausina tökkinyt jo paikoissa, joissa ei ole tehty vastaavia linnoitustöitä. Epäsuoralla tulellakaan ei satojen kilometrien linjoja murskata, ja koko linja ei kaadu, vaikka Ukraina sen yhdestä kohdasta läpäisisikin.
