Kotitaloudet ovat kuntien suurimmat saastuttajat, kun päästöjä tarkastellaan kulutuspaikan mukaan.
Suomen ympäristökeskus (Syke) julkaisi tiedot kuntien ja maakuntien kulutusperäisistä kasvihuonepäästöistä.
83 prosenttia kotitalouksien päästöjä
Kulutusperäisiä päästöjä tarkasteltaessa keskitytään tuotteen käyttöpaikkaan. Maatalouden päästöt jaetaan alueille sen perusteella, missä näiden tuottamat hyödykkeet kulutetaan. Myös ulkomailla tuotettujen tuotteiden päästöt lasketaan mukaan sen alueen kulutukseen, missä ne hankitaan ja kulutetaan.
Tällä laskutavalla tuotannon päästöt siirtyvät siis kuluttajalle. Siitä johtuen valtaosa, 83 prosenttia, kuntien päästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta.
Kuntien kulutusperäisistä kasvihuonepäästöistä suurin osa tulee kotitalouksista. Syke
Kotitalouksissa suurimmat päästön tuottajat ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. Asuminen tuottaa 25 prosenttia päästöistä, ruoan kulutus 23 prosenttia ja liikkuminen 22 prosenttia. Muiden tavaroiden osuus päästöistä on 16 prosenttia ja muiden palveluiden 14 prosenttia.
Noin puolet kotitalouksien kulutuksen ilmastopäästöistä on peräisin tuotteista, jotka tulevat ulkomailta.
– [Tämän] vuoksi kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla, muistuttaa Syken erikoistutkija Santtu Karhinen tiedotteessa.
Kainuulla suurimmat päästöt
Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonepäästöt ovat noin 57,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (MtCO2e). Hiilidioksidiekvivalentissa on huomioitu kaikki kasvihuonepäästöt.
Kotitalouksien lisäksi päästöjä syntyy hankinnoista, jotka ovat pääosin palveluita, ja investoinneista, joissa erityisesti korostuvat rakentamisen päästöt.
Maakuntien asukaskohtaiset päästöt ovat viisi kertaa suuremmat kuin tavoitepäästöt. Tavoitteeseen tulisi päästä vuoteen 2030 mennessä. Syke
Suurimmat asukaskohtaiset kulutuspäästöt ovat Kainuussa. Pienimmät taas Keski-Suomessa.
Kotitalouksien asukaskohtaiset päästöt ovat kuitenkin korkeimmat Ahvenanmaalla, jonne tuotteiden kuljetus tuottaa suhteessa paljon päästöjä. Muutoin kotitalouksien päästöt ovat varsin korkeat pohjoisissa maakunnissa. Tähän vaikuttaa etenkin kylmä sää.
Pienimmät kotitalouden päästöt löytyvät Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta.
Kasviperäinen ruoka alentaa päästöjä
Päästöt jakautuvat hieman eri tavoin riippuen kuntatyypistä.
Esimerkiksi mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen ohjaavat päästöjä. Maaseutumaisilla alueilla, joilla joukkoliikennettä ei ole, turvaudutaan henkilöautolla liikkumiseen, mikä lisää päästöjä. Toisaalta monet lentoasemat sijaitsevat kaupunkimaisissa kunnissa, mikä osaltaan kasvattaa liikkumisen päästöjä näillä alueilla.
Kaupunkimaisissa kunnissa etenkin asumisen päästöt ovat selvästi korkeammat kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Jo edellä mainitun sään lisäksi asumisen päästöihin vaikuttaa merkittävästi se, kuinka suuri osa kaukolämmöstä on fossiilista ja kuinka suuri osa uusiutuvaa energiaa.
Kaupunkimaisissa kunnissa kulutetaan enemmän kasviperäistä ruokaa, jonka ympäristöpäästöt ovat huomattavasti pienemmät, kuin eläinperäisen ruoan. Tämä vähentää kaupunkimaisten kuntien ruokapäästöjä. Toisaalta kaupungeissa myös hyödynnetään enemmän ravintolapalveluita, mikä kuluttaa enemmän. Erot siis tasoittuvat.
Kolme suurinta saastuttajaa ovat kaikilla kuntatyypeillä samat, mutta niiden järjestys vaihtelee. Syke
Päästöt alas vuoteen 2030
Syken tilasto osoittaa, että päästöjen vähentämiseksi tarvitaan sekä julkisen sektorin, kuluttajien että kotitalouksien yhteistä ponnistusta. Päästöjen pienentäminen kestävän kulutuksen tasolle vuoteen 2030 vaatii toimia.
– Laskenta osoittaa myös, että kotitaloudet tarvitsevat tukea yrityksiltä ja paikallishallinnolta kulutuksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen, Karhinen sanoo.
