Kävimme legendaarisessa Mummo­tunnelissa, ja tunnelma yllätti: "minua ei ole vielä kertaakaan isketty"

Millaista jälkeä syntyy, kun yhdistetään legendaarinen Mummotunneli ja railakas pikkujouluperjantai? Ilta-Sanomat otti selvää.

Puumabuffet. Raatoluiska. Kierrätyskeskus. Jurassic Park. Puuma-outlet.

Muun muassa näillä mairittelevilla nimillä Helsingin Mummotunneli on opittu tuntemaan suomalaisten keskuudessa.

Mummotunneli, viralliselta nimitykseltään Wanha kauppakuja, on Helsingin keskustassa sijaitseva kuuluisa ravintolakeskittymä. Nimensä paikka on saanut kahden kadun väliin jäävästä sisäpihastaan, joka korkeiden rakennusten reunustamana muistuttaa tunnelia.

Sekä siitä, että Mummotunneli on tunnettu nimenomaan varttuneemman väen juhlapaikkana.

Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin väliltä löytyvän Mummotunnelin maine Suomen yöelämässä on suorastaan legendaarinen. Myyttiä lisää se, että Mummotunnelilla on maine paikkana, jossa varttuneempi hakee nuorta seuraa.

Sinne me, toimittaja ja kuvaaja, kaksi milleniaalimiestä, olemme matkalla. On perjantai-ilta ja pikkujoulukausi kiivaimmillaan.

Päässä kaikuvat työkaverin hetkeä aiemmin huudahtamat sanat.

”Sinuthan syödään siellä elävältä!”

Iltakymmeneltä sisällä syödään korkeintaan hieman tuopin reunaa, kun jonossa olevat laulajat hörppivät rohkaisua karaokevuoroaan odottaessa.

Olemme valinneet kohteeksemme yhden Mummotunnelin ravintolan alakerrassa sijaitsevan yökerhon, koska siellä on suurimmat todennäköisyydet päästä todistamaan riehakkainta pikkujouluhumua.

Alhaalla tunnelma on kuitenkin suorastaan rauhallinen.

Lavalla Sam ja Alex esittävät Oasiksen ikivihreää Wonderwallia ja yleisö laulaa hurmaantuneena mukana. Karaokekaverukset ovat pukeutuneet pikkujoulujen hupityyliin pukkipaitaan ja punavihreään pikkutakkiin.

Kaksikko on viettämässä työporukan kanssa pikkujouluja ja juhlia on tultu jatkamaan Mummotunneliin.

Alex on paikalla ensimmäistä kertaa. Mummotunnelin maine ei ole kiirinyt hänen tietoonsa.

– Näyttää pieneltä ja masentavalta paikalta, hän naurahtaa.

Mietin, onkohan Alex nähnyt muita suomalaisia yökerhoja, mutta jätän vaivaamatta häntä kysymyksellä.

Toisesta päästä ravintolaa löytyy tanssipuoli, jossa autio parketti huutaa tanssijoita luokseen. Tässä vaiheessa iltaa ihmiset keskittyvät kuitenkin mieluummin seurustelemaan keskenään.

Hieman taaempaa pienestä syvennyksestä löytyy sentään kaksi innokasta joraajaa. Helsinkiläiset Anita ja Pirjo ovat viettämässä jokavuotista kahden hengen pikkujouluaan.

Ystävyksiä huvittaa kysely Mummotunnelin maineesta. He ovat paikan varttuneempaa asiakaskuntaa. Paljastuu, että Anita on jo kokenut Mummis-konkari.

– Olen käynyt Mummotunnelissa 80-luvulta lähtien. Silloin kun tämä oli vielä ihan ”burning place”. Muistan kun mietin, että mikä tämä ihmeellinen paikka on!

Minkä vuoksi Mummotunneli ei sitten ole enää niin kuuma paikka? Ensinnäkin ajankohta on Anitan mukaan väärä.

– Kesällä täällä on ihan eri meno.

Samaa todistavat myös moni muu juhlija. Osa ”Mummiksen” konkareista jopa hieman kimmastuu, kun Mummotunnelista puhutaan tähän aikaan vuodesta. Se ainoa oikea Mummotunneli kun on auki ainoastaan kesäisin.

Anita kertoo käyneensä Mummotunnelissa viimeksi tänä kesänä, jolloin ulkopihalla on esiintynyt Ressu Redford. Älä mee on kuulemma kajahtanut upeasti kaupungin suviyössä.

Mummotunneli on tosiaan kuulu kesäisin juhlakansan täyttämästä sisäpihastaan. Silloin Mummotunnelin ravintolat pystyttävät omat terassinsa ulos ja ihmiset kulkevat vapaasti terassilta ja ravintolasta toiseen. Tunnelman kohottajina paikalla on joka viikko elävää musiikkia.

Marraskuun hyytävässä viimassa samaan tunnelmaan on hankala päästä.

Leutoina kesäiltoina Mummotunneliin tullaan Anitan mukaan edelleen iskemään miehiä ja naisia.

– Etenkin osa naisista on aika aggressiivisia. Silloin jos haluaa seuraa, niin sekaan vaan.

Toinen asia on Mummotunnelissa nyt myös toisin. Se ei ole enää vain ”teinivuotensa jo ohittaneiden leidien ja gentlemannien” menomesta, kuten sitä eräällä nettisivulla kuvataan.

Muutos näkyy silmiin pistävästi paikan päällä ympärille katsellessa. Suurin osa bailaajista on iältään kolmenkympin molemmin puolin olevia. Keski-ikäisempiä on, mutta selkeässä vähemmistössä.

Ravintolajohtaja Roope Kämppi vahvistaa myös Mummotunnelin keski-iän nuorentuneen.

– Se oli aiemmin 45–55 vuotta, nyt 40:n hujakoilla.

Kesällä Mummotunnelin ikäraja on 24 vuotta, talvella sisään otetaan hieman nuorempia.

– Olemme edelleen juhlapaikka ei ihan nuorimmille aikuisille ja haluamme profiloitua jatkossakin sellaisena.

– Toki meillä on nuorempiakin asiakkaita, ja se on mielestäni hyvä kombo. Ajatuksemme on tarjota kaikille halukkaille juhlapaikka. Tittelit voi jättää nurkkaan, Kämppi jatkaa.

Kuinka hyvin itse ravintolapäällikkö on perillä siitä, mitä nuorten ja vanhempien ihmisten välillä oikeasti tapahtuu?

– Mummotunnelin maine on tuttu ja meillä jokainen viihtyy omilla tavoillaan. Olen aina sanonut, että tervetuloa todistamaan itse tilanne.

Anita on silti hieman harmissaan ikäkehityksestä. Iäkkäämmille juhlijoille suunnattuja paikkoja on hänen mielestään ”hirveän vähän” Helsingissä.

Tänä iltana Anita ja Pirjo eivät jaksa kuitenkaan välittää siitä. Takana on pitkä työviikko ja on aika vaihtaa vapaalle. Ystävykset ovat käyneet aiemmin illalla syömässä hyvää ruokaa ja nauttimassa laadukasta viiniä. Nyt on irrottelun vuoro.

– Täällä on edelleen hyvää musaa, se riittää meille. Elämä ei saa olla liian vakavaa, Anita huikkaa ja heittäytyy takaisin tanssin pyörteisiin.

Ennen puolta yötä sisään virtaa jo hieman enemmän asiakkaita. Suurin osa on pikkujouluporukoita. Monella roikkuu kaulassaan suuren kauppaketjun plakaatit. Startup-tapahtuma Slush on tuonut myös pukukansaa paikalle.

Tiskin taakse on saapunut DJ, ja tanssilattialla on jo enemmän liikettä. Mukana keinuu myös espoolainen Piia Mikkola työkavereineen.

Myös Mikkola tunnistaa Mummotunnelin maineen.

– Nuoremmat miehet hakevat selvästi vanhempia naisia, minuakin vanhempia.

Kolmikymppisten miesten pöytäseurue on saapunut paikalle kuitenkin joku aivan muu mielessään.

– Alkoholi on tuonut tänne. Seurasin muita kaljan perässä, ja täällä ollaan, yksi miehistä huudahtaa.

Nimettömäksi jäävä mies toteaa Mummotunnelin eroavan muista yökerhoista juuri sillä, että täällä nuoret ja vanhemmat sekoittuvat yhdeksi massaksi. Mutta sille on ihan syynsä.

– Kyllä täällä huomaa, että vanhemmat naiset tulevat iskemään nuorempia. Minuakin on isketty useasti.

Tänä iltana tuota puolta Mummotunnelista ei ole esillä. Ehkä kylmä viima viilentää vietit, ehkä ajankohta on tosiaan väärä.

Yksi pari yökerhon nurkasta tosin löytyy. Pienen pöydän äärellä vastakkain istuvat nuorempi mies ja iäkkäämpi nainen hinkuttavat lupaavasti toistensa reisiä.

Parin tunnin päästä tosin sekin orastava lempi lässähtää, kun mies heitetään ulos ravintolasta kahden järjestyksenvalvojan voimin.

Jos Mummotunneli tiedetään vauhdikkaasta menostaan ja pariutumisestaan, yhdistyy sama vauhdikas maine myös pikkujouluihin.

Viime vuosina pikkujoulut ovat kuitenkin siistiytyneet, mikä kulkee käsi kädessä alkoholikulttuurin muutoksen kanssa.

Käänne näkyy pikkujouluperjantaina myös Mummotunnelissa.

Ennen kello kahta yöllä yökerhossa näkyy edelleen verrattain vähän sammaltajia, baaritiskiin nojaajia tai muuta örveltäjää, vaikka suuri osa asiakkaista onkin liikkeellä pikkujoulujalalla.

Savonlinnalainen Tiina Skottman on niin ikään pikkujouluvaihteella työkavereidensa kanssa. Mummotunneliin porukka on tullut pitämään hauskaa, ilman kummempia taka-ajatuksia. Osalle kaveruksista Mummotunnelin legenda tulee ilmi ensimmäistä kertaa.

– Mitä, olen kyllä nyt pettynyt, ettei minua ole vielä kertaakaan isketty, yksi heistä vitsailee.

Skottmanilla on päinvastaisia kokemuksia.

– Tapasin nykyisen puolisoni täällä yhdeksän vuotta sitten. Kai siinä Mummotunnelin maineessa jotain perää on, hän virnistää.

Ja kyllä tälläkin kertaa ainakin yhtä onnistaa Mummotunnelissa.

Koko illan ajan ympäri klubia on pyörinyt yksi sama mies musta stetson päässään. Itsepintaisesti hän on käynyt aina uuden naisen kylkeen, kysyen häntä tanssimaan. Joka kerta hän on saanut lopulta pakit.

Hieman ennen kello kolmea hän on vetänyt jo takin ylleen, liekö jo luovutuksen merkkinä.

Samassa kulman takaa narikoilta hänen viereensä ilmestyy nuori vaaleahiuksinen nainen, jonka kanssa mies nousee portaat ylös Helsingin yöhön.

Mummotunnelin taika on edelleen tallella – talvellakin.