Kaupan alan lakko on synnyttänyt työnantajan ja työntekijöiden välillä kyseenalaisia tilanteita, jotka herättävät kysymyksen: onko tämä laillista?
Palvelualojen ammattiliiton Pamin ja Kaupan liiton työriitaan ei löytynyt sopua, ja Pam aloittaa työntekijöiden lakon 160:ssä S- ja K-ryhmien marketissa sekä Keskon logistiikkapalvelujen alueterminaaleissa torstaina. Lakko kestää lauantaihin.
Aiemmin Iltalehti kertoi kärjistyneestä tilanteesta Porin Mikkolassa sijaitsevassa Prismassa. Yksi huomiota herättänyt asia oli se, että Satakunnan Osuuskunnan kaupanpuolen työntekijöiden luottamusmies kertoi saaneensa kymmeniä viestejä tilanteista, joissa esihenkilö on tiedustellut työntekijältä kahdenkeskisesti, aikooko tämä osallistua lakkoon.
Onko tämä työnantajan ovela keino selvittää, kuuluuko työntekijä ammattiliittoon? Henkilötietolain nojalla työnantaja ei saa tiedustella arkaluontoisia henkilötietoja, joihin lukeutuu ay-status.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että kysymys lakkoon osallistumisesta kuulostaa heti arveluttavalta, mutta hän uskoo työnantajan haluavan vain selvittää, riittävätkö työntekijät kaupan pitämiseen auki. Hanna Oksanen
Ovela oivallus?
Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen uskoo, ettei työnantajan intressi ole selvittää henkilön kuulumista ammattiliittoon vaan ainoastaan saada selkoa, kuinka työt pystytään lakon aikana työpaikalla järjestämään.
– Uskoisin, että työnantaja vain yrittää valmistautua työtaisteluun etukäteen ja yrittää saada jollain tavalla tietoon, tuleeko työpaikalle yksi vai kymmenen henkilöä. Ongelma toki on, että miten työnantaja voi tätä aivan perusteltua asiaa selvittää, Koskinen toteaa.
Hänen mukaansa työntekijällä ei myöskään ole velvoitetta vastata työhön tuloa koskevaan kysymykseen. Mikkolan Prismassa tämä oli kerrottu osalle työntekijöistä. Koskisen mukaan työnantajan kannattaisi teroittaa vastaamisen vapaaehtoisuutta.
– Silloin se ei ehkä tunnu provokaatiolta tai jonkinlaiselta lakonrikkomisyritykseltä.
Mikäli työnantaja haluaisi udella alaisensa kuulumista liittoon, olisi suora kysyminen lakkoon osallistumisesta myös epävarma keino, Koskinen muistuttaa. Työntekijä nimittäin voi osallistua työtaisteluun, vaikka hän ei kuuluisi ammattiliittoon.
– Myös liittoon kuulumattomilla on käytännössä syntynyt osallistumisoikeus, jos työnseisaus koskee heidän työtään. Eli kysymällä lakkoon osallistumisesta ei voi suoraan päätellä, kuuluuko ihminen liittoon.
Kuinka selvittää työvoima?
Koskisen mukaan työnantaja voisi selvittää työtaistelun aikana käytössään olevaa työvoimaansa esimerkiksi laatimalla työvoimalistat normaalisti ja pyytämällä työntekijöitä ilmoittamaan, mikäli he eivät aio tulla listan mukaisesti töihin.
– Tämäkään ei todennäköisesti työntekijöiden mielestä ole neutraali tapa, koska he kuitenkin joutuvat asian itse ilmoittamaan, Koskinen sanoo.
Yksi keino voisi myös olla jonkinlainen anonyymi kanava, jota pitkin tieto töihin tulemisesta liikkuisi ilman henkilötietoja. Vaihtoehto on myös se, että työnantaja odottaa niin pitkään, että lakko alkaa, ja ryhtyy vasta sitten suunnittelemaan, onnistuuko töiden järjestäminen.
Onko kyseenalaista tai jopa laitonta, että työnantaja tiedustelee työntekijältä, aikooko tämä osallistua lakkoon?
– Sehän kuulostaa heti arveluttavalta, mutta toisaalta työnantajahan kysyy vain sitä, voidaanko työpaikkaa pitää auki. Jos töihin tulee ykskaks joitakin henkilöitä, eikä valmistautumaton työnantaja pysty tarjoamaan heille työtä, kenestä riippuvasta syystä heidät silloin lähetetään kotiin?
Jos syy on työnantajan, työntekijöille pitää maksaa täysi palkka. Jos syy taas on työtaistelu, palkkaa ei tarvitse maksaa lainkaan.
– Tällaista tilannetta varten työnantaja yrittää saada etukäteen tiedon. Tilanne pitäisi pystyä ajattelemaan rauhallisesti myös työnantajan näkökulmasta, Koskinen sanoo.
Palvelualojen ammattiliiton Pamin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne helmikuussa 2019. Jaakko Lukumaa
Liitto voi rangaista
Torstaina alkava lakko koskee muun muassa useita Keskon ja S-ryhmän hypermarketteja ympäri Suomen. Lakon piirissä on noin 16 000 työntekijää. Moni heistä joutuu pohtimaan, miten suhtautua työtaisteluun.
Koskisen mukaan ammattiliitto voi rangaista liittoon kuuluvia henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta päätä osallistua lakkoon.
– Tietenkin voi. Se on kyllä ollut useimmiten puheen tasolle jäänyttä. En tiedä, että ammattiyhdistysliike olisi viime vuosina erottanut rikkurihenkilöä jäsenyydestään.
Toisaalta sekin voisi olla Koskisen mukaan mahdollista.
Pamin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne kertoo, että jokainen ammattiosasto saa itse päättää, miten rikkureihin suhtaudutaan. Hänen mukaansa Pamin ammattiosastojen säännöissä lausutaan liiton vastaisesta toiminnasta.
– Sääntöjen puitteissa tällaisia henkilöitä voidaan varoittaa tai jopa erottaa. Ammattiosastot varmasti arvioivat henkilön tilannetta, toimintaa ja asemaa, Kalliorinne kertoo.
Hän arvelee, että jos lakon aikana töihin menisi esimerkiksi varaluottamusmies tai osaston johtokunnan jäsen, sanktiot saattavat olla kovemmat kuin Pamin rivijäsenelle. Kalliorinne kuitenkin korostaa, että asia on täysin ammattiosastojen päätettävissä.
Hänen mukaansa rikkuritoiminta on hyvin harvinaista, eikä ketään uhkailla sanktioilla, vaikka säännöt ne mahdollistavatkin.
