Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kemissä voi nähdä vanhan ja harvinaisen kuolemaa käsittelevän taidekokoelman – näyttelyssä on myös nykytaiteilijoiden kuolemateoksia

Yhdysvaltalaisen antropologi-keräilijä Rolan Paul Firnhaberin Dance of death-kokoelma on esillä Kemissä. Taidehistoriallisestikin merkittävä kokoelma sisältää harvinaisia kuolemantanssi-aiheisia vedoksia.

Yksi näyttelyn nykytaiteilijoista on Jouko Alapartanen, jonka teoksissa kuolemaa on haluttu käsitellä muun muassa huumorin avulla. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Kemin taidemuseon näyttelyvuoden avaa tammikuun viimeisenä viikonloppuna Kuolemantanssi-näyttely.

Näyttelyn ytimen muodostaa Virossa asuvan, yhdysvaltalaisen antropologi-keräilijä Rolan Paul Firnhaberin Dance of death-kokoelma. Taidehistoriallisestikin merkittävä kokoelma sisältää harvinaisia kuolemantanssi-aiheisia vedoksia. Esillä on puupiirroksia ja metalligrafikkaa aina keskiajasta lähtien.

Keräilijä Rolan Paul Firnhaberin kokoelman teokset käsittelevät kuolemantanssia. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Näyttelyssä on myös lukuisia taiteilijaryhmän Kuolemattomien tuonpuoleiseen liittyviä teoksia. Ryhmään kuuluvat Jouko Alapartanen, Tuomas Korkalo, Ulla Remes, Anna-Maija Rissanen ja Mika Vesalahti.

Taiteilijoita yhdisti alunperin se, että he kaikki olivat tehneet taidetta kuolema-teemasta ja siitä tuli ryhmälle nimikin. Näyttelyn nimi tulee puolestaan Dance of death-kokoelmasta.

– Kuolemantanssihan oli keskiajalla hyvin yleinen teema. Tätä luurankoteemaa on tuotu hyvin inhimillisiiin yhteyksiin. Täältä löytyy poliittisia ja humoristisia teoksia sekä toki myös hyvin vakavia teoksia, kertoo Kuolemattomat-taiteilijaryhmän taiteilija Ulla Remes.

Kukin tyylillään kuoleman parissa

Kuolemattomat-taiteilijaryhmä puolestaan käsittelee kuolemaa usean näkökulman kautta. Teoksissa esitellään kuolemaa muun muassa poptaiteen ja huumorin keinoin.

Esimerkiksi Jouko Alapartasen teoksista löytyy lehtipuhallinta käyttävä luuranko ja toisessa teoksessa keskeisenä osana on ruumiskärryt.

– Ruumiskärryt tuli mukaan ehkä taidehistorian kautta filosofisena lopputulemana. Jo pitkään on käsitelty uskontoa ja tieteen näkökulmaa taiteessa. Minä ajattelin ottaa filosofisen näkökulman ja esittää pelkän ruumiskärryn kysymyksenä ihmisille, sanoo Alapartanen.

Anna-Maija Rissanen käsittelee kuolemaa omien sanojensa mukaan mystiikan ja elämän virran kautta. Hän haluaa tuoda teoksillaan lohtua katsojalle.

– Teoksista ei paista pelko, ahdistus tai suru vaan enemmänkin luonnollinen osa elämää. Enemmänkin näistä saa lohtua ja levollisuutta.

Tuomas Korkalon teokset ovat saaneet vaikutteita sarjakuvista ja musiikista. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Viime vuonna Lapin taidepalkinnon saanut Tuomas Korkalo käsittelee sarjakuvamaisissa töissään kuolemaa yksinäisenä hahmona.

– Teoksissani kuolema esiintyy ehkä hieman traagisena hahmona eli hieman hylättynä ja yksinäisenä. Yhteiskunnassa on jotenkin etäännytty siitä väistämättömästä. Kuolema on ikään kuin siirtynyt laitoksiin.

Taiteilijaryhmä Kuolemattomien näyttely on esillä Kemin taidemuseossa maaliskuun 25. päivään saakka.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 28.1. klo 23 saakka