Joku saattaa myös ilahtua eläkekertymästään – hän on todennäköisemmin mies. Asiantuntija kertoo, mistä johtuu, että miehet saavat keskimäärin 600 euroa enemmän eläkettä kuin naiset.
Kuva: Shutterstock, Eläketurvakeskus
Wilma Ruohisto
Joka kolmas vuosi sen joutuu kohtaamaan, suuressa ja paksussa kirjekuoressa.
Nimittäin oman eläkekertymänsä.
Joka vuosi oman eläkkeen vähyys voi myös kauhistuttaa, ellei satu olemaan erityisen hyvätuloinen ja työuransa loppupuolella.
Eläkekertymässä näkyy palkkatyö, jota on ehtinyt tehdä. Eläketilastot paljastavat myös, ettei Suomi ole vieläkään kovin tasa-arvoinen maa.
Vuonna 2021 naisten keskimääräinen työeläke oli 1 373 euroa kuukaudessa ja miesten 1 973 euroa kuukaudessa. Miehet saavat siis keskimäärin 600 euroa enemmän eläkettä kuin naiset.
Se tarkoittaa myös sitä, että keskimääräinen eläkkeellä oleva nainen elää lähellä köyhyysrajaa, joka on noin 1 300 euroa.
Miten se on mahdollista?
Tästä taulukosta voit tarkistaa arvion oman ikäluokkasi mediaanin kertyneestä eläkkeestä. Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Lähde: Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Suvi Ritola on tutkinut vuonna 2020 lisensiaatintutkielmassaan miesten ja naisten eläkekertymiä viidessä eri ikäluokassa: vuosina 1955, 1965, 1975, 1985 ja 1995.
Naisten ansiot ja eläkkeet olivat kaikissa ikäluokissa pienempiä kuin miehillä.
Suurin syy naisten eläkkeiden pienuuteen on se, että naiset saavat edelleen miehiä vähemmän palkkaa, Ritola toteaa.
– Suomessa on vahvaa segregaatiota eli jakautumista naisten ja miesten aloille, hän sanoo.
Oikeastaan kaikki sukupuolierot työmarkkinoilla heijastuvat eläkkeeseen, puhuttiin sitten palkasta tai vaikka perhevapaiden jakautumisesta, Ritola kertoo. Ongelma lähtee jo koulutusvalinnoista.
Naiset työskentelevät enemmän julkisella sektorilla, ja suuri osa naisista hakeutuu töihin naisvaltaiselle alalle, kuten hoiva- tai sosiaalialalle. He myös tekevät enemmän osa-aikatöitä ja määräaikaisia töitä.
Nämä kaikki ovat perinteisesti matalammin palkattuja miesvaltaisiin aloihin verrattuna.
Oman eläkekertymänsä pääsee katsomaan Työeläke.fi-sivuston kautta. Kuva: shutterstock
Perhe syö naisen eläkettä
Naisten keskimääräinen eläkekertymä on hiukan miehiä enemmän noin 30-vuotiaaksi asti, jos katsotaan tämänhetkisiä kolmekymppisiä. Se sattuu olemaan myös keskimääräinen ensisynnyttäjän ikä.
Sen jälkeen miesten eläkekertymät karkaavat naisten kertymien edelle.
Eläkekertymään vaikuttaa myös se, kuka huolehtii lapsista perheen perustamisen jälkeen. Vaikka perhevapaasta kertyy eläkettä lähes yhtä hyvin kuin palkasta, voi poissaolo vaikuttaa negatiivisesti urakehitykseen.
Naiset jäävät edelleen myös useammin hoitamaan lapsia kotihoidon tuella perhevapaan jälkeen. Siitä ei kerry eläkettä lainkaan niin hyvin kuin perhevapaasta. Perhevapaauudistuksesta huolimatta yhdeksän kymmenestä kotihoidon tukea käyttävästä on naisia.
Se on suuri luku, kun ottaa huomioon, että yli 80 prosenttia perheistä hyödyntää kotihoidon tukea vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa.
Eläkejärjestelmän hidas muutos
Eläkekertymiä tarkastellessa on havaittavissa muutosta tasa-arvoisempaan suuntaan, Ritola kertoo. Kehitys on kuitenkin hidasta. Todella hidasta.
Koska työeläkkeessä työura näkyy monen vuosikymmenen ajalta, on naisten työssäkäynnin lisääntymisen näkyminen eläkekertymissä vienyt vuosikymmeniä.
– Kun työeläkkeen määrä kasvaa, kansaneläkkeen määrä pienenee. Jos henkilö tienaa enemmän työeläkettä, hän saa vähemmän kansaneläkettä.
Työmarkkinat eivät ole myöskään muuttuneet naisten eläkekertymän kannalta huomattavasti tasa-arvoisempaan suuntaan. Koska ongelmat ovat työmarkkinoilla, on niiden ratkaisu pelkillä muutoksilla eläkejärjestelmään vaikeaa.
– Itse eläkejärjestelmässä voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten perhevapaalta kertyy eläkettä tai miten lapset vaikuttavat eläkekertymään, Ritola kertoo.
– Yleisesti ottaen ratkaisut ovat kuitenkin pitkälti työelämän ansioissa ja palkkatasossa.
Lue lisää: Neljä suomalaista paljastaa tulonsa ja menonsa – näin eläkeläisen rahat riittävät
Lue lisää: Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa: ”Mies sanoi, että saat kuitenkin tulla kanssamme samalle lomalle”
Lue lisää: Eläkkeelle jääminen voi mullistaa koko elämän – psykologi kertoo, miten elämänmuutosta voi pehmentää
Lue lisää: Suomessa on vaiettu ongelma, joka koskee pääosin naisia – asiantuntija listaa 4 tapaa, joilla suomalaiset velkaantuvat läheisen puolesta
