Kesämökkikaupan kovin koronabuumi on ohi.
– Jos viime vuoteen vertaa, niin silloinhan kaupaksi kävi käytännössä kaikki. Iso osa meni yhdellä näytöllä eteenpäin. Nyt tilanne on ihan toisenlainen, Saaristovälittäjä oy:n Erkki Salonen sanoo Iltalehdelle.
Saaristovälittäjä välittää mökkejä Turun saaristossa ja rannikkoalueella.
Myynnin hiljeneminen näkyy myös tilastoissa. Tänä vuonna tähän mennessä kaupattu 2192 loma-asuntoa, kun vuonna 2021 loma-asuntoja myytiin koko vuonna 6539 kappaletta.
Hyvät mökit myyvät yhä itsensä, mutta ostajat ovat muuttuneet kovimpia korona-aikoja valikoivammaksi, kertovat välittäjät Iltalehdelle.
Loma-asuntoja Pohjois-Suomessa välittävän LKV Rantamökki oy:n toimitusjohtaja Raimo Petäsnoro kertoo kesämökkikaupan käyvän yhä Pohjois-Suomessa.
– En voi sanoa, että mitään merkittävää tipahtamista on tapahtunut tähän mennessä, ehkä vähän hiipunut, Petäsnoro sanoo.
Parhaat mökit kaupaksi
Suosituimmat mökit menevät äkkiä kaupaksi.
– Tuommoiset hieman edullisemmat ja käyttökuntoiset, mitä ei tarvitse hirveästi remontoida, menee kuumille kiville, Pohjois-Suomessa mökkejä välittävä Petäsnoro sanoo.
Ihmiset ovat kuitenkin koronavuosia valikoivampia.
– Nyt ollaan selkeästi tarkempia sen kanssa, mihin sitä rahaa ruvetaan laittamaan, Saaristovälittäjän Salonen kertoo.
Salosen mukaan parhaiten myyvät modernit ja hyväkuntoiset mökit – kunhan niillä on ranta. Lisäksi kohtuuhintaiset mökit myyvät hyvin, vaikka olisivat vähän huonommassa kunnossa.
– Edelleen hyvät paikat tekee kauppansa, mutta on selkeästi ruvennut vaikuttamaan sellaisiin kohteisiin, mitkä ovat hankalammin saatavissa, Salonen sanoo.
– Esimerkiksi saaressa pidemmän matkan päässä olevasta mökistä huomaa hyvin, että myyntiajat ovat pidentyneet, hän jatkaa.
Tonttikauppa on ”pysähtynyt kuin seinään”, Petäsnoro kertoo. Taustalla on rakennuskustannusten nousu.
– Ihmiset ostaa mieluummin käytettyjä mökkejä kuin lähtevät rakentamaan uutta.
Honkarakenne esitteli modernia kesämökkiarkkitehtuuria Tuusulassa vuonna 2017. Mikko Virta
Nelikymppiset perheelliset ostajina
Mökkejä ostavat ennen kaikkea perheelliset.
– Ehkä se tyypillisin on perhe, jolla on jo kodit maksettuna. Sitten on tuommoiset vasta eläkkeelle jääneet. Kaikkea siltä väliltä, keski-ikä on varmaan jossakin neljänkymmenen huippeilla, Petäsnoro sanoo.
– Tänä päivänä edelleen on aika laidasta laitaan niitä ostajia. Mutta ehkä se tyypillisin ostaja on siinä kolmen-neljänkympin välissä oleva perheellinen, Salonen kertoo.
Mökkikauppa on kiivaimmillaan keväällä ja alkukesällä, huhtikuusta juhannukseen.
– Se on kaikkein kiivain kauppa-aika. Loman alkuun sitä mökkiä haetaan, Salonen sanoo.
Suomalaiset haluavat rantamökin
Rannattomien ja rantamökkien hintaero on selvä. Yleis- ja ranta-asemakaava-alueella olevan rantamökin keskimääräinen kauppahinta vuonna 2022 on 128 000 euroa. Kaava-alueella olevan rannattoman mökin keskimääräinen myyntihinta on 78 000 euroa.
– Kyllä suomalaiset arvostaa sitä järvenrantamökkiä, niitä ensisijaisesti menee, Petäsnoro kertoo.
Hintaero rannattomien ja rantamökkien välillä on vielä isompi, jos vertaillaan samassa maakunnassa olevia mökkejä.
Etelä-Savossa olevan rantamökin keskihinta on ollut 118 000 euroa, mutta rannattoman mökin keskimääräinen kauppahinta on ollut 51 000 euroa. Hintaero on selvästi yli kaksinkertainen.
Rannattomien mökkien keskihintaa nostaa se, että ne sijoittuvat useimmiten Uudellemaalle tai Varsinais-Suomeen, missä kiinteistöjen hinnat ovat muuta maata korkeammat.
Uudellamaalla keskimääräinen kaava-alueella olevan rantamökin myyntihinta on 208 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava summa on vain 76 000 euroa. Suomalaisen järvenrantamökkikaupan keskus Etelä-Savo asettuu ääripäiden väliin.
