Suomessa translain uudistus ja muu yhteiskunnallinen muutos sukupuolen moninaisuuden ympärillä näkyy myös nuorten ja opettajien arjessa.
Tammerkosken lukion opiskelijoille Tampereella ei-binäärisyys on osa tavallista arkea. Moni heistä tuntee ei-binäärisen nuoren tai on sellainen itse.
Ei-binäärisen ihmisen sukupuoli-identiteetti ei sovi nainen–mies-jakoon. Hän voi olla esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen. Muunsukupuolisuutta voidaan myös käyttää kattokäsitteenä ei-binäärisyydelle.
– Olen ei-binäärinen ja moni kaverini on myös. Se näkyy siis ihan joka päivä, mutta ei vaikuta meidän arkeemme erityisesti, kertoo Dess Tokee, 17.
Sasu Koivula, 17, kokee sukupuoleen liittyvät sanat, kuten tyttö ja poika, vaikeiksi muilla kielillä. Suomeksi on helppo kutsua toista häneksi, mutta esimerkiksi englanniksi on vaikea esitellä tai puhutella toista muutoin kuin etunimellä. Muut ovat samaa mieltä.
– En muuten normaalielämässä mieti sukupuolen konseptia, Koivula sanoo.
– En näe syytä, miksei se koskisi alaikäisiä, Sasu Koivula miettii translaista. minna jalovaara
Elsa Jaarasen lähipiiriin kuuluu ei-binäärisiä ihmisiä. minna jalovaara
Nuoret nyökkäävät, kun heiltä kysyy, tuntevatko he ei-binäärisiä ihmisiä. Elsa Jaaranen, 17, kertoo tunteneensa heitä jo pienestä lähtien.
– En tykkää käyttää sukupuolitettuja termejä, Jaaranen sanoo.
– Tulee huomaamatta vältettyä sukupuolitettuja termejä. Ei ole vaikeaa puhua ei-sukupuolitetuilla termeillä Suomessa, sanoo puolestaan Stella Frisk, 17.
Eduskunnan hyväksymä translain uudistus ilahduttaa nuoria. Kaikki näyttävät päätökselle peukkua.
– Translain uudistus ei satuta ketään, Dess Tokee toteaa.
Se, ettei laki koske alaikäisiä eli alaikäinen ei voi korjata sukupuolimerkintäänsä väestörekisteriin, ei aiheuta nuorissa tyytyväisyyttä. Peukut kääntyvät alaspäin.
– En näe syytä, miksei se koskisi alaikäisiä, Sasu Koivula miettii.
Dess Tokee ja monet hänen ystävänsä ovat ei-binäärisiä. minna jalovaara
Stella Friskille on luonnollista puhua termeillä, joilla ei viitata henkilön sukupuoleen. minna jalovaara
"Ihailen nuoria”
Tammerkosken lukion terveystiedon, biologian ja maantieteen opettaja Anna Kiviaho kävi itse lukion 1990-luvulla Tampereella.
– Seksuaalisuuden teema oli silloin nousussa. Puhuttiin seksuaalisesta suuntautumisesta, mutta hirveän vähän sukupuoleen liittyvästä moninaisuudesta, Kiviaho muistelee.
Nykyään tilanne on tässä asiassa toisin.
– Ihailen nuoria, kuinka luontevasti he suhtautuvat tähän asiaan.
Hän uskoo, etteivät nuoret loppujen lopuksi välitä esimerkiksi vanhemman sukupolven mielipiteistä liittyen sukupuolen moninaisuuden kehitykseen yhteiskunnassa. Tärkeää nuorille kuitenkin on, että he tulisivat hyväksytyiksi omana itsenään.
Opettajana Kiviaho kohtaa muutenkin ihmiset ihmisinä ennemmin kuin sukupuolensa edustajina. Opettamissaan aineissa käsitellään sukupuolta ja seksuaalisuutta. Sukupuolen moninaisuus on huomioitu oppimateriaaleissa.
– Työssä joutuu pohtimaan asioita enemmän kuin aikaisemmin, mikä on tervettä.
Maarit Luhtala (vas.) ja Anna Kiviaho kohtaavat nuoret ilman sukupuolen korostamista. minna jalovaara
Kiviaho kertoo varmistelevansa oppilailtaan sellaista sanastoa, joka saattaisi loukata väärin ilmaistuna.
– Niistä (sukupuolittuneista termeistä) pois oppiminen voi olla haastavaa, vaikka asenne olisi hyvä, hän miettii.
Lukion apulaisrehtori Maarit Luhtala jakaa samanlaisen hiljaisuuden kokemuksen nuoruudestaan kuin Kiviaho. Luhtala oli lukioikäinen 80-luvun pikkupaikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla, jossa sukupuolen moninaisuus ei näkynyt tuolloin mitenkään.
– Olisi varmasti herättänyt kohua siihen aikaan, jos olisi sanonut olevansa ei-binäärinen. Ei nuorissa, vaan muissa. Nuoret nähdään aina edistyksellisempänä sukupolvena, Luhtala sanoo.
Nykyään apulaisrehtorina ja kv-koordinaattorina sekä entisenä englannin kielen opettajana sukupuolen moninaisuus on luonteva osa Luhtalan työtä.
– Olen tottunut siihen ja miettinyt, miten kieltä käyttää. Englannin kielessä on ollut jo kauan politically correct language (poliittisesti korrekti kieli).
– Kohtaamme opiskelijat opiskelijoina, hän summaa.
Nuorille on tärkeää saada olla oma itsensä. Vasemmalta järjestyksessä Stella Frisk, Sasu Koivula, Elsa Jaaranen, Dess Tokee ja edessä Tilli Sipola. minna jalovaara
