Kaupunkitutkijat Juha Kostiainen ja Miika Norppa sanovat, että Helsingin keskustassa pitäisi järjestää enemmän tapahtumia, jotka houkuttelevat ihmisiä. Kuva: Sami Kero / HS
Kaupunki|Keskustan näivettyminen
Kaupunkitutkijoiden mielestä Helsingin keskustan houkuttelevuutta voisi parantaa rohkeilla kokeiluilla, nykyistä monipuolisemmalla tapahtumakirjolla ja elämyksellisyydellä.
Taivaalta tulee lunta, mutta Juha Kostiaisella on jalassaan mokalla päällystetyt pikkukengät.
Kenkävalintaansa hän perustelee lämmitetyillä jalkakäytävillä, joita pitää nerokkaana keksintönä ja oivana esimerkkinä siitä, mikä tekee keskustasta miellyttävän paikan: talvellakin pärjää melko kuivin jaloin.
Kostiainen on rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehityksestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja. Hän on lisäksi aluetieteiden dosentti Tampereen yliopistossa, ja hänen tutkimuskohteenaan on kaupunkiseutujen strateginen kehittäminen.
Kanssamme kävelylle on lähtenyt myös kaupunkimaantieteilijä Miika Norppa. Muun muassa Helsingin kantakaupungin kaupunkisuunnittelua tutkinut tohtori työskentelee tätä nykyä arkkitehtitoimisto Ark-byroossa.
Tarkoituksenamme on etsiä ratkaisuja paljon puhuttaneeseen aiheeseen eli siihen, miten Helsingin keskustan elinvoimaa saisi elvytettyä.
HS on kertonut keskustan kamppailusta viime viikkoina laajasti eri näkökulmista.
Lämmitetyt jalkakäytävät tekevät keskustassa asioinnista miellyttävää, sanoo Juha Kostiainen. Kuva: Sami Kero / HS
Luvut ovat karuja. Ydinkeskustan liiketiloista oli loka–marraskuussa tyhjillään noin 15,5 prosenttia ja alueella liikkuvien määrä on romahtanut.
Ydinkeskustan yritysten liikevaihto on yhä kymmeniä prosentteja alemmalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Erityisesti ovat kärsineet kaupat.
Lue lisää: Tuoreet luvut paljastavat Helsingin keskustan ahdingon: Yli 15 prosenttia tiloista tyhjänä
Lue lisää: Tuoreet luvut paljastavat Helsingin ydinkeskustan vakavan tilanteen
Taustalla vaikuttavat monet maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten verkkokaupan kasvu, monikeskuksisuus uusine kauppakeskuksineen sekä pandemian lisäämä etätyö ja vähentynyt matkailu.
”Kaupunkielämän seuraaminen ja siihen osallistuminen ovat osa keskustan vetovoimaa. Vilinän puute voi itsessään vähentää keskustan kiinnostavuutta”, Norppa sanoo.
Keskusta hakee nyt rooliaan uudessa tilanteessa, ja usein keskustelu siitä kärjistyy liikenteeseen. Autoilijat harmittelevat keskustaan pääsyn vaikeuttamista ja parkkipaikkojen puutetta.
Liikenteeseen liittyy myös Helsingin kaupungin hiljattain tekemä päätös kokeilusta, joka vähentää autokaistoja Esplanadeilla.
Kaupunkitutkijoiden mielestä käveltävän tilan lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä piristämään keskustaa.
Asiantuntijoiden mukaan elävöittämiseen tarvitaan monenlaisia keinoja. Vaan mitä?
Mummotunnelina tunnetun Wreden pasaasin kohdalla Kostiainen vetää ryhmämme porttikonkiin suojaan poskia pistelevältä sateelta. Tässä tulee yksi idea: pienten sisäpihojen kattaminen.
Pasaasi muistuttaa keskieurooppalaista kauppakatua, jollaisia on runsaasti esimerkiksi Itävallan pääkaupungissa Wienissä.
”Tämä on aika intiimi tila. Jos tämä katettaisiin, tässä saisi järjestettyä musiikkitapahtumia läpi vuoden”, Kostiainen sanoo.
Aiemmin julkisuudessa esillä ollutta ideaa Keskuskadun kattamisesta hän ei sen sijaan pidä järkevänä, koska katutila on niin valtava.
Lue lisää: Kokonainen katu halutaan kattaa Helsingin ydinkeskustassa
Samoilla linjoilla elämyksellisyydestä on Norppa: verkkokaupan yleistyttyä keskustan liikkeiden olisi mietittävä, mitä kokemuksellista lisäarvoa asiakas voisi saada paikalla asioidessaan.
Keinoja on monenlaisia: jotkin liikkeet tarjoavat ostajille lasillisen samppanjaa, toisaalla voi istahtaa pullakahveille muodin keskellä tai käydä taidenäyttelyssä.
Mummotunnelina tunnettu Wreden pasaasi on kuin suoraan Wienistä. Jos kulkuväylän kattaisi, tilassa voisi järjestää tapahtumia ympäri vuoden, Juha Kostiainen sanoo. Kuva: Sami Kero / HS
Matka jatkuu Pohjoisesplanadia pitkin. Vasemmalla vilahtelee ravintoloita, kahviloita ja kauppoja, oikealla autoja kahdella kaistalla, joista toinen poistuu pian käytöstä.
Asiantuntijoiden mielestä jalankulkijoille varattava lisätila on hankala, koska se on nykyistä jalkakäytävää alemmalla tasolla ja välissä on katukiveys. Tyhjyys tulisi täyttää terasseilla ja istutuksilla, jotta mukulakivinen alusta houkuttelisi astelemaan.
Norpan mielestä kokeilu on silti askel oikeaan suuntaan. Hän arvostelee kaupunkia siitä, että esimerkiksi kehittyvän Makasiinirannan on annettu lojua vuosia tyhjillään. Hänestä asfalttikentällä olisi ehditty kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja selvittää, mikä toimii ja mikä ei.
Lue lisää: Eteläsataman kilpailun voitti ”Saaret” – HS esittelee voittajan havainnekuvin
Lue lisää: Helsinki rajoittaa autoilua ydinkeskustassa – Sinnemäki uskoo viihtyvyyden kohenevan, Rautava: ”Yksi hölmöimpiä päätöksiä”
Hän pelkää, että myös Esplanadin kokeilun potentiaali jää hyödyntämättä. Paljon on kiinni toteutuksesta.
”Mikään kaiken ratkaiseva taikatemppu Esplanadien kävelyalueiden laajentaminen ei keskustan elinvoimaisuuden näkökulmasta ole.”
Kiitosta asiantuntijoilta saavat merikylpylä Eteläsatamassa, Pikku-Finlandia Töölönlahden rannalla ja Hakaniemen sijaishalli. Heistä ydinkeskustaan voitaisiin kehittää vastaavaan tapaan enemmänkin väliaikaisia ratkaisuja.
Espan lava on kesäkäytössä. Suurempi lämmitetty tapahtumatila toisi keskustaan elämää, asiantuntijat sanovat. Kuva: Sami Kero / HS
”
”Vilinän puute voi itsessään vähentää keskustan kiinnostavuutta.”
Esplanadin puisto tulvii lunta vaan ei ihmisiä. Googlen karttapalvelu kuvailee viheraluetta ”kesäiseksi piknikpaikaksi”. Miksei täällä voisi olla elämää talvellakin, Kostiainen pohtii.
Hän ehdottaa, että piskuista Espan lavaa laajennettaisiin, jotta sen sisällä lämpimässä mahtuisi järjestämään erilaisia tapahtumia pakkasella.
”Kaupungissa pitäisi olla myös talvikahviloita ja glögikärryt.”
Glögistä puheen ollen saavumme Senaatintorille, jossa vielä haastatteluhetkellä viimeistellään Tuomaan markkinoita. Pikkumökkien käsityöt, jouluvalojen loiste ja höyryävä juoma kuuluvat monen kaupunkilaisen ja matkailijan jouluperinteisiin.
Asiantuntijat kokevat, että tapahtumat ovat oleellinen osa keskustaan vetovoimaa, sillä ne saavat ihmismassat liikkeelle.
”Pitäisi miettiä, miksi erilaiset ihmisryhmät tulisivat keskustaan. Verkkokaupan lisäännyttyä näkisin, että keskiössä ovat ihmisten väliset kohtaamiset, niitä palvelemaan luodut palvelut ja tilat sekä tapahtumat”, Norppa sanoo.
Kostiaisen mukaan maksuttomia tapahtumia pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän. Nyt torit ammottavat pitkälti autioina kesäterassin ja joulumyyjäisten väliset kuukaudet.
”Voi olla valotaidetapahtumaa, ruokaviikkoa, urheiluseurojen esittelyä ja pelle pomppimassa jossain. Ihmiset tulevat tapahtumien houkuttelemina, ja sitten he käyttävät näitä palveluja. Yhdyskuntasuunnittelu ei ratkaise sisältöongelmaa”, Kostiainen sanoo.
Hän myös kannustaa keskustan toimijoita yhteistyöhön ja kehittelemään omia ideoita.
Juha Kostiainen ja Miika Norppa toivovat Helsingin keskustaan lisää tapahtumia ja pieniä paviljonkimaisia kahvilarakennuksia. Kuva: Sami Kero / HS
Aleksanterinkadulla jouluvalot keinuvat rauhallisesti tuulessa. Perjantaina iltapäivällä, juuri ennen viikonloppua, Helsingin keskeinen kauppakatu lähes uinuu.
Hereillä pitävät lähinnä edestakaisin suhisevat raitiovaunut. Kostiaisen mielestä raiteiden tilalle pitäisi istuttaa puita ja kadun varren ravintoloiden laajentaa toimintaansa ulos. Ajatus tuskin toteutuu, minkä Kostiainen itsekin myöntää.
Toinen idea olisi helpompi toteuttaa. Rakennusyhtiön mies haluaisi keskustan kiinteistöjä hybridikäyttöön. Hän avaa visiotaan jälleen esimerkillä Wienistä: siellä katutasossa on liikkeitä, seuraavissa kerroksissa toimistoja ja ylimpänä asuntoja.
”Tätä voitaisiin harkita myös Helsingissä.”
Samansuuntaisia ajatuksia on esittänyt keskustan suurimman yksittäisen kiinteistönomistajan, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Tomi Aimonen.
Lue lisää: Helsingin ydinkeskustan suurin omistaja haluaa keskustaan asuntoja
Myös ihmisten paluu etätöistä toimistoille olisi hyödyllistä keskustan elinvoimaisuudelle, sillä työssäkäyvät hyödyntävät monipuolisesti keskustan palveluja, Norppa sanoo.
Toisaalta Kostiainen miettii, miksi ydinkeskustan pitäisi ylipäätään olla kaupallinen keskus. Pieniä erikoisputiikkeja on jo nyt etäämmällä, esimerkiksi Punavuoressa.
”Ehkä ydinkeskusta onkin enemmän tapahtumille, kulttuurille, ravintoloille ja kahviloille – pöhinälle. Ei meidän tarvitse siihen hirttäytyä, että kaupan pitää olla täällä.”
Tyhjät liiketilat täyttyisivät todennäköisesti nopeammin, jos kiinteistöjen omistajat alentaisivat vuokriaan. Asiantuntijat arvelevat, että pysyviin vuokranalennuksiin ei ole lähdetty, koska sen katsotaan laskevan kiinteistöjen arvoa.
Siksi voi olla taloudellisesti kannattavampaa odottaa hieman kuin ottaa huonoa vuokrasopimusta.
Markkina lopulta hoitaa, sanoo Norppa.
”En pidä pitkällä aikajänteellä todennäköisenä, että keskusta seisoisi tyhjänä. Emme ole Kainuussa. Ydinkeskustaa ympäröivässä kantakaupungissa ovat Suomen tiiveimmin asutut kaupunginosat.”
