Yle kysyi, mitä historiallisen mataliin kannatuslukuihin pudonneen puolueen piirijohtajat ajattelevat puolueen tilanteesta. Puolueen hallitustyöskentely sai kuohunnasta huolimatta kenttäväeltä hyvät arvostelut.
Marica Paukkeri,
Kristiina Tolkki
Puheenjohtaja Annika Saarikolla on yhä keskustan kentän vankka tuki. Ylen kannatusmittauksessa keskustan suosio putosi ensimmäistä kertaa alle kymmeneen prosenttiin ja kysyimme kentän tunnelmia soittamalla keskustan piirien puheenjohtajille.
Tavoitimme 21 piirijohtajasta 17.
Soittokierroksen perusteella piirijohtajat kokevat, että vasta kevään eduskuntavaalien jälkeen on aika punnita, pitääkö puheenjohtaja panna vaihtoon.
Yle kysyi keskustan piirijohtajilta myös, mistä puolueen kaikkien aikojen alhaisin kannatusluku johtuu. Esiin nousi viestinnän epäonnistuminen. Keskusta ei ole piirijohtajien mukaan onnistunut kertomaan äänestäjille, millaisia arvoja ja asioita se ajaa.
Sen sijaan puolue on näyttäytynyt julkisuudessa riitapukarina ja lakiesitysten jarruttajana.
Tämä on korostunut etenkin hallituksen loppumetreillä, kun jäljelle ovat jääneet vaikeimmat asiat: luonnonsuojelulaki ja saamelaiskäräjälaki.
Varsinais-Suomen piirihallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto arvioi, että vaikea hallitusvastuu on syönyt puolueen kannatusta läpi vaalikauden. Kuusiston mukaan saamelaiskäräjälakia ja luonnonsuojelulakia koskevat riidat eivät ole parantaneet tilannetta - pikemminkin päinvastoin.
– Henkilökohtaisesti näen, että tällaiset suuret taistot ja rettelöt, vaikka niillä olisi kuinka ylevät tavoitteet, eivät lyhyellä aikavälillä nosta kannatusta. Hallituksessa on yksi vastaan neljä, ja siinä yleinen mielipide on usein keskustalle epäedullinen, Kuusisto arvioi.
Kovin kritiikki tulee keskustakonkari Paavo Väyryseltä, joka vastasi kysymyksiin sähköpostilla. Väyrynen edustaa kyselyssä keskustan kaksikielistä piiriä.
– Vuodesta 2010 lähtien keskustalla on ollut epäselvä linja, joka ei ole nauttinut äänestäjien luottamusta. Kun oma linja on epäselvä, puolue samaistuu hallituskumppaneihin. Vaalikaudella 2015–2019 kokoomukseen ja tällä vaalikaudella hallituksen punavihreään
enemmistöön, Väyrynen kirjoittaa.
Myös Lapin piirihallituksen puheenjohtajan Petteri Salmijärven mukaan kannatuslaskun perimmäinen syy on se, että puolueeseen ei luoteta.
– Hallituspohja on meille hankala, ja neuvottelutulokset ovat kompromisseja. Siihen meidän kannattajakuntamme ei ole tyytyväinen.
Salmijärven mukaan keskustasta on tehty "sylkykuppi”.
– Kriittinen julkinen huomio on saanut yliotteen ja kun meille tulee onnistumisia, ne jäävät helposti taka-alalle, Salmijärvi sanoo.
Median käsittelyä pidetään kohtuuttomana
Osansa arvostelusta saa myös media. Päijät-Hämeen piirihallituksen puheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg arvioi, että keskustan käsittely julkisuudessa on ollut kohtuutonta.
– Keskustan ympärillä on ollut koko syksyn negatiivinen rummutus. Onko tässä nyt sellainen henki päällä, että nyt tehdään jo kovasti töitä sen eteen, että keskusta ei menestyisi kevään vaaleissa? Lehtosalo-Lönnberg heittää.
Ongelmaksi on muodostunut sekin, että kaikki keskustan toiminta nähdään reaktiona heikkoihin kannatuslukuihin.
– Ei tämä kauheasti yllättänyt, että keskustaa halutaan gallupien kautta lyödä jatkuvasti. Uskon, että eduskuntavaalien tulos tulee olemaan parempi kuin nämä gallupit, sanoo keskustan Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Arto Seppänen.
Hallituspohja aiheuttaa hankausta
Puheenjohtajien vastauksista heijastuu se, että keskustan koetaan pyrkineen tekemään puolueen arvojen mukaista politiikkaa.
Moni arvioi, että keskustan on vaikeaa ajaa maanviljelijöiden ja metsänomistajien asiaa, kun hallituskumppaneiden arvomaailma on vihervasemmistolainen.
– Viime aikojen erimielisyydet lakihankkeiden edistämisessä näkyvät kannatusluvuissa. Vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus, sanoo Helsingin piirin puheenjohtaja Harriet Lonka.
Moitteita tulee myös siitä, että keskustan kuuluisa kenttä ei ole kannustanut kärkijoukkoa.
– Omassa porukassa ei ole osattu tukea puolueen johtoa. Pikku hiljaa ollaan vetäydytty katsomaan odottamaan, mitä tässä tapahtuu. Kenttäväki on passivoitunut, sanoo Tahvo Anttila Keski-Suomesta.
Kouluarvosanaksi kahdeksan miinus, Väyryseltä välttävä
Kyselyssä pyydettiin myös arviota puolueen toiminnasta hallituksessa tänä syksynä kouluarvoasteilla nelosesta kymppiin. Yleisin arvosana oli kahdeksan. Arvosanojen keskiarvo oli 7,75.
Keskiarvoa laskee Paavo Väyrynen, joka ainoana piirijohtaja antaa arvosanaksi välttävän, kuusi.
Puheenjohtaja Annika Saarikko saa taakseen piirihallitusten vankan tuen. Kun Saarikko valittiin puolueen puheenjohtajaksi syyskuussa 2020, keskustan kannatus oli 11,3 prosenttia.
Moni kiittelee Saarikon tehneen hyvää työtä vaikeassa tilanteessa.
– Meillä on hyvä puheenjohtaja, joka pitää keskustalaista arvomaailmaa yllä. Kaikki tuki Annikalle tähän työhön, Marjut Lehtonen Pohjois-Pohjanmaalta.
Piirijohtajista osa kokee keskustan edustaneen hallituksessa “porvarillista ääntä” ja jääneen usein ajatustensa kanssa yksin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) varoitti keskiviikkona hallituskumppaneitaan siitä, että jos hallituksen yhteisestä linjasta lipsutaan vielä kerrankin, hallitusta ei enää ole.
Enemmän aiheesta:
Saarikko keskustan 9 prosentin kannatuksesta: Iso pettymys, mutta selitykset ja valitukset eivät auta
Analyysi: Keskustan nousu, lasku ja uho
