Tyhjästä valkoisesta paperista tuli Kiinan koronatoimien vastaisten mielenosoitusten symboli.
Jouko Juonala
Kiinan keskushallitus on noudattanut jo kohta kolme vuotta tiukkaa nollatoleranssia koronapolitiikassaan. Turhautuminen jatkuviin rajoituksiin ja sulkuihin sekä pakollisiin koronatesteihin saivat tuhannet kiinalaiset osoittamaan mieltään viikonvaihteessa.
Mielenosoituksissa on noussut esille myös muita, koronaa laajempia teemoja. Useisiin suurkaupunkeihin kokoontuneet väkijoukot vaativat demokratiaa ja ilmaisunvapautta.
Mielenosoitusten symboleiksi ovat nousseet muun muassa tyhjä valkoinen paperiarkki ja numero 10. Luku viittaa tulipalossa Urumqissa viime viikolla kuolleiden ihmisten määrään.
Shanghaissa mielenosoittajat jakoivat toisilleen tyhjiä paperiarkkeja viime lauantaina.
– Jokaisella oli sellainen kädessä, kertoi sukunimeä Meng käyttänyt kiinalainen valokuvaaja Washington Postille.
– Kukaan ei sanonut mitään, mutta kaikki tiesivät mitä se merkitsi. Deletoikaa mitä haluatte, mutta ette voi sensuroida sitä, mitä ei ole sanottu.
”
Deletoikaa mitä haluatte, mutta ette voi sensuroida sitä, mitä ei ole sanottu.
Sosiaaliseen mediaan levisi lauantaina kuvia ja videoita Shanghain mielenosoituksista. Kuva: AFP / Lehtikuva
Miksi mielenosoitukset ovat merkittäviä?
Kiinassa mielenosoittajat arvostelevat usein paikallisia viranomaisia mutta eivät keskushallintoa. Tällä kertaa mielenosoittajat ovat uskaltaneet vaatia Kiinan johtajan Xi Jinpingin eroa ja asettaneet kyseenalaiseksi myös kommunistisen puolueen yksinvaltaisen aseman.
Liikehdinnän ajoitus on sattuva, sillä Xi nostettiin juuri virallisesti Kiinan kansantasavallan perustajan Mao Zedongin rinnalle maan historian tärkeimpänä johtajana. Xi nimitettiin kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksessa lokakuussa historialliselle kolmannelle kaudelle puolueen pääsihteerinä, ja ensi vuonna Xi saa jatkokauden myös Kiinan presidenttinä.
Xin arvosteleminen Kiinan tiukasta koronapolitiikasta ja sen taloudellisista seurauksista on täysin poikkeuksellista, samoin suorat vaatimukset demokratiasta ja kansalaisvapauksista. Liikehdintää voi verrata vain Pekingin demokratiamielenosoituksiin keväällä ja alkukesällä 1989. Pekingin verilöylyssä 4. kesäkuuta 1989 sai eri arvioiden mukaan surmansa joitakin satoja tai useita tuhansia ihmisiä.
Mielenosoitukset ovat merkittäviä myös siksi, että niitä on verkkosensuurista huolimatta puhjennut samanaikaisesti useissa suurkaupungeissa kuten Pekingissä, Shanghaissa ja Wuhanissa.
Lue lisää: Koronaprotesteista uutisoinut BBC:n toimittaja laitettiin rautoihin Kiinassa – rujo tilanne tallentui videolle
Peking 4. kesäkuuta 1989: Demokratiaa vaatineet mielenosoittajat taluttivat väkijoukon mukiloimaa panssariajoneuvon kuljettajaa. Asevoimat kukisti demokratiamielenosoitukset verisesti Taivaallisen rauhan aukiolla kaupungin ydinkeskustassa. Kuva: Reuters
Mitä levottomuuksista voi seurata?
Viranomaiset ovat jo vastanneet mielenosoituksiin tiukoin poliisitoimin. Tapahtumien kehitys riippuu siitä, jatkuvatko ja laajenevatko mielenosoitukset.
Valtiollinen media on pysytellyt vaiti mielenosoituksista ja kehottanut kansalaisia ”noudattamaan tinkimättä” nollatoleranssipolitiikkaa. Chicagon yliopiston professori Dali Yang pitää mahdollisena, että keskushallitus tekee myönnytyksiä helpottaakseen painetta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi syyttämällä paikallisviranomaisia tai yrityksiä epäonnistumisista pandemian vastaisissa toimissa.
– (Keskushallitus) voisi myös tehdä entistä paljon selkeämpiä linjauksia esimerkiksi siitä, miten ja milloin Kiina voisi luopua nollatoleranssista. Tässä suhteessa viestintä on ollut turhauttavaa ja sekavaa jopa viranomaisten suuntaan, Yang sanoi brittilehti The Guardianille.
– Haasteena tässä on se, ettei virus ole katoamassa minnekään.
”
Viestintä on ollut turhauttavaa ja sekavaa jopa viranomaisten suuntaan.
Kiinan ei uskota muuttavan koronapolitiikkansa peruslinjaa huolimatta mielenosoituksista. Nollatoleranssin myöntäminen virheeksi olisi keskusjohdolle ja Xille kasvojen menetys.
– Ilman selkeitä ohjeita huipulta pelaavat paikallisviranomaiset todennäköisesti varman päälle ja jatkavat nollatoleranssin linjalla, arvioi australialaisen Macquarie-rahoituskonsernin ekonomisti Larry Hu uutiskanava CNBC:lle.
Jos liikehdintä laajenee, keskushallituksen uskotaan olevan valmis äärimmäisen koviin toimiin mielenosoitusten tukahduttamiseksi. Tämä nähtiin erityishallintoalue Hongkongin mielenosoituksissa vuosina 2019–2020. Tuolloin 15 ihmistä sai surmansa ja ainakin 2 500 loukkaantui yhteenotoissa turvallisuusjoukkojen kanssa. Yli 10 000 ihmistä pidätettiin.
Äärimmäinen esimerkki kommunistihallinnon valmiudesta väkivallan käyttöön asemansa turvaamiseksi nähtiin Pekingissä 1989.
Lue lisää: Kiinalaisten mitta on tulossa täyteen tiukkojen koronatoimien kanssa: ”Xi Jinping, eroa!”
Tässä tulipalossa Urumqissa viime torstaina sai surmansa kymmenen ihmistä. Kuva: SOCIAL MEDIA / Reuters
Mistä rajut mielenosoitukset saivat alkunsa?
Mielenosoittajien suuttumus nollatoleranssiin kasvoi, kun kymmenen ihmistä sai surmansa tulipalossa Xinjiangin maakunnan pääkaupungissa Urumqissa viime torstaina. Kolme kuolonuhreista oli lapsia. Paikallisten asukkaiden mukaan koronan sulkutoimet estivät pelastajia pääsemästä sammuttamaan nopeasti levinnyttä tulta. Rakennuksen uloskäyntien kerrottiin myös olleen lukossa.
Paikalliset viranomaiset lisäsivät kansalaisten raivoa kiistämällä koronatoimien vaikutuksen pelastustöihin ja väittämällä, että osan talon asukkaista kyky pelastautua oli ”heikko”.
Mahdollinen selitys turhautumisen kasvulle on myös jalkapallon MM-kisojen televisiointi Qatarista. Kiinalainen yleisö on voinut seurata maskittomien jalkapallofanien normaalia elämää ilman koronarajoituksia.
”
Mahdollinen selitys turhautumisen kasvulle on myös jalkapallon MM-kisojen televisiointi Qatarista.
Epidemiatyöntekijät jonottivat koronatestiin Pekingissä 28. marraskuuta. Kuva: THOMAS PETER / Reuters
Millainen koronatilanne Kiinassa on?
Covid-19-tapausten määrä on kasvanut Kiinassa tasaisesti lokakuun alkupuolelta saakka. Kasvun arvioidaan johtuvan entistä ärhäkämmin tarttuvien mutta lievemmän taudin aiheuttavien omikron-muunnosten leviämisestä.
Terveysviranomaisten tietojen mukaan sunnuntaina raportoitiin koko maassa yhteensä 40 052 uutta koronatapausta. Lukumäärä on ennätys. Tapauksista 111 luokiteltiin vakaviksi.
South China Morning Post -lehden lainaaman epidemiologin mukaan tapausmäärän kasvu uhkaa kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää. Kiinan pitäisikin nyt keskittyä rokotuskampanjoihin ja koronatiedotukseen laajamittaisen testauksen asemesta, epidemiologi arveli.
Kiinan tartuntatautivirasto julkaisi syyskuussa raportin, jonka mukaan viime kevään epidemia-aallon aikana maaliskuusta toukokuuhun kirjattiin 650 000 koronatapausta. Tautiin kuoli tuona aikana noin 600 potilasta.
