Kolme kiinalaista taikonauttia lähti tiistaina puoleksi vuodeksi avaruusasemalle Maan kiertoradalle.
Pitkä marssi 2F -kantoraketti vei tiistaina kolme kiinalaistaikonauttia Maan kiertoradalle. Kuva: CNS / AFP
Timo Myllyniemi
Shenzhou-15 -avaruuslennon astronautit, eli kiinalaisittain taikonautit, ovat ensimmäinen vaihtomiehistö Tiangong-avaruusasemalla, josta tulee samalla toinen Maata kiertävä pysyvästi miehitetty avaruusasema ISS:n ohella.
Miehistöä kuljettanut Pitkä marssi 2F -raketti laukaistiin Jiuquanin avaruuskeskuksesta Gobin autiomaasta tiistaina alkuillasta Suomen aikaa.
Shenzhou-15 on viimeinen huhtikuussa 2021 alkaneesta 11 avaruuslennon sarjasta, joilla Tiangong-avaruusasema, eli ”Taivaallinen palatsi” saatetaan valmiiksi. Kiinan avaruusohjelmaan tavoitteena on lopulta saada kiinalaisastronautit Kuuhun ja Marsiin.
Lue lisää: Kiinan mönkijä lähti liikkeelle Marsissa – maa pyrkii ottamaan avaruusohjelmallaan kiinni Yhdysvallat ja Venäjän
Nyt laukaistut taikonautit, Fei Junlong, Deng Qingming ja Zhang Lu, viettävät ensin noin viikon avaruusasemalla siellä jo kesäkuusta lähtien olleen kolmihenkisen Shenzhou-14 miehistön kanssa, ennen kuin nämä palaavat Maahan joulukuun alussa.
Samalla testataan avaruusaseman kykyä majoittaa kuusi taikonauttia yhtä aikaa, mitä Kiinan avaruusohjelmassa ei ole aiemmin tehty.
Nykyiset taitonautit ovat taustaltaan entisiä ilmavoimien lentäjiä, mutta ensi vuonna valittavalle taikonauttikurssille otetaan myös tiedetutkijoita.
Lennon komentaja Fei Junlong, 57 (oik.), oli avaruudessa jo 17 vuotta sitten. Deng Qingming, 56, ja Zhang Lu, 46, ovat ensimmäisellä lennollaan. Kuva: - / AFP
Shenzhou-15 -taikonauttien ohjelmaan kuuluu yli 40 tieteellistä tutkimustehtävää sekä kolmesta neljään avaruuskävelyä aseman ulkopuolella.
Sen jälkeen kun Yang Liwei oli vuonna 2003 ensimmäinen taikonautti, on Kiina toteuttanut avaruusohjelmaansa pikaiseen tahtiin.
Tiangong-avaruusasema sai nykyisen T-kirjainta muistuttavan muotonsa marraskuussa kun viimeinen kolmesta lisämoduulista telakoitiin paikoilleen.
Kiinan avaruusaseman on valmistuttuaan suunniteltu olevan kiertoradalla jopa 15 vuoden ajan. Kiina aikoo vuosittain vaihtaa kahdesti aseman miehistöä sekä tehdä kaksi huoltolentoa.
Nasan yhdessä Venäjän, Japanin, Kanadan ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n kanssa operoiman kansainvälisen avaruusasema ISS:n arvellaan olevan käytössä vielä vuoteen 2030 saakka. Venäjä on kuitenkin uhannut jättää ISS-ohjelman jo 2024, jolloin avaruusaseman käytöstä tulee vähintään vaikeaa tai mahdotonta.
– ISS:n tulevaisuudesta 2024 jälkeen ei vielä ole selvyyttä. Vaikka Yhdysvallat on sitoutunut sen käyttöön vuoteen 2030 saakka, niin Venäjän uhkaus jättää osuutensa ennen sitä tekee ISS:n toiminnan jatkon erittäin haastavaksi, huomauttaa tutkija Stefania Paladini Birminghamin yliopistosta CNN:lle.
– Siksi kiinalaisten avaruusasema saattaakin olla ainoa ihmiskunnan edustaja Maan kiertoradalla ainakin jonkin aikaa.
Lue lisää: Nasan Artemis-kuulennon laukaisu onnistui
Kiinalaisia taikonautteja ei ole toistaiseksi päästetty ISS:lle Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi. Tosin taikonautit ovat jo harjoitelleet ESA:n astronauttien kanssa, jotka ovat myös tulevaisuuden varalta opetelleet kiinan kieltä, ja pidetään mahdollisena, että ”Taivaalliseen palatsiin” saavat kutsun jatkossa muutkin kuin kiinalaiset.
– Avaruusasema osoittaa muulle maailmalle, että Kiinalla on sekä näkemystä että kykyä toteuttaa tällaisia erittäin isoja haasteita. Avaruusasema ei palvele ainoastaan Kiinaa ja muita maita avaruuden tutkimisessa, mutta on myös tärkeä portti Kiinan aikeille kansainvälisen tukikohdan perustamiselle Kuuhun, sanoo Kiinan avaruusohjelmaan keskittynyt tutkija Molly Silk Manchesterin yliopistosta.
