Asiantuntija kertoo syyn lippuvalinnan taustalla.
Yhdysvaltain laivaston massiivinen maihinnousutukialus USS Kearsarge on herättänyt ihmisten mielenkiinnon Helsingin Hernesaaressa.
Valtaisalla aluksella kokoa on 257 metriä pituudessa ja 32,3 metriä leveydessä. Sen mukana matkaa noin 2 000 Yhdysvaltain merijalkaväen ja laivaston sotilasta sekä helikoptereita ja pienempiä maihinnousualuksia.
Eräs satamassa paikalla käynyt Ilta-Sanomien lukija oli kiinnittänyt huomionsa muuhunkin kuin aluksen isoon kokoon ja laajaan varusteluun. Hän nimittäin huomasi aluksen mastossa erikoisen yksityiskohdan.
USS Kearsargen mastossa liehui kansallislipun sijaan kielekkeinen valtionlippu. Yleensä ulkomaan satamissa ja aluevesillä käytetään kohteliaisuuslippuna isäntämaan kansallislippua.
Kielekkeisessä kansallislipussa on siniristin sakarain muodostamassa neliössä Suomen vaakuna ja kolme kielekettä lipun toisessa päädyssä.
USS Kearsargen mastossa komeili Suomen kielekkeinen valtionlippu kansallislipun sijaan. Kuva: Mika "Smuige" Saikku / Lukijan kuva
Suomalaisuuden liiton liputusasiantuntija ja hallituksen jäsen Antti Ahonen kertoo Ilta-Sanomille syyn kielekkeisen valtionlipun käyttöön.
– Uskoisin, että sitä käytetään, koska alus on Puolustusvoimien vieraana. Sillä ehkä korostetaan, että kyseessä on nimenomaan sotilaallinen vierailu. Onhan se juhlavaa.
– Liputuskulttuuri on arvokas tapa kunnioittaa vierailua.
Kielekkeisen valtionlipun käyttö on erittäin tarkkaan säädelty. Vain Puolustusvoimat saa käyttää sitä ja antaa luvan sen käyttöön.
– Se on tarkimmin säädettyjä kansallislipun tyyppejä. Puolustusvoimat päättää kielekkeisen valtionlipun käytöstä.
Lippu liehunee USS Kearsargen mastossa vierailun ajan.
Ahonen kertoo, että liputuskulttuurit eri maiden välillä vaihtelevat suurestikin.
– Vaikkapa juuri Yhdysvalloissa lipun käyttö on paljon vapaampaa, esimerkiksi siellä lipusta voidaan tehdä vaatteita. Suomessa kulttuuri on hartaampaa ja vakavamielisempää.
– Mutta Suomessakin liputus on oikeus, ei velvollisuus, Ahonen muistuttaa.
Ennen kielekkeistä valtionlippua kutsuttiin sotalipuksi juuri sen vuoksi, että vain Puolustusvoimilla on oikeus käyttää sitä. Nimi muutettiin lippulakiuudistuksen yhteydessä vuonna 1978.
Ahosen mukaan nimimuutoksen taustalla saattoi olla se, että termistä tahdottiin tehdä vähemmän sotaisa.
– Uusi termi on monikäyttöisempi, eikä sitä liitetä suoraan sotaan.
Hernesaaren satamassa vielä sunnuntaina ollut yhdysvaltalaisalus siirtyy maanantaina harjoittelemaan pohjoiselle Itämerelle ja Hangon seudulle yhdessä Merivoimien kanssa.
