Kirjallisuus | Kuka voittaa kirjallisuuden Nobelin? Veikkausten kärjessä kiistelty ranskalainen

Ruotsin akatemian kokoonpano on viime vuosina muuttunut, mutta vaikuttaako tämä kirjallisuuden nobelistin valintaan? Veikkauslistojen kärkisijat pysyvät tukevasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Torstaina jaetaan kirjallisuuden Nobel, ja veikkaukset palkinnon saajasta ovat tänäkin vuonna herättäneet kiihkeää keskustelua. Millä logiikalla palkinto jaetaan? Määrittääkö saajan ainoastaan hänen kirjallinen tuotantonsa, vai vaikuttavatko taustalla esimerkiksi kirjailijan kotimaa, maailmankuva, sukupuoli tai ihonväri?

Kansainvälisten vedonlyöntitoimistojen veikkauslistojen kärkisijat pysyvät tukevasti Eurooppa–Pohjois-Amerikka-akselilla. Pienin kerroin on ranskalaisella Michel Houellebecqilla, joka on herättänyt vuosien varrella kohuja provokatiivisilla näkemyksillään. ”Hän kirjoittaa uhmakkaasti valkoisen, äärikonservatiivisen keski-ikäisen miehen kokemuksesta käsin”, kuvaili HS:n Eleonoora Riihinen Houellebecqin Serotoniini-romaania vuonna 2020.

Houellebecq on siis vedonlyöntitoimistojen vahvin voittajaehdokas, ja hänen kertoimensa on tällä hetkellä kuusi. Se tarkoittaa, että yhden euron panoksella saisi kuusi euroa.

Ranskasta on kotoisin myös kolmanneksi pienimmät kertoimet kerännyt Annie Ernaux, jolta on viime vuosina suomennettu kirjailijan omasta elämästä ammentavat Vuodet sekä Isästä / Äidistä. ”Annie Ernaux tunnetaan siitä, että hän kirjoittaa omasta elämästään, mutta tarkastelee yksityisen läpi yleistä ja tallentaa kiehtovalla tavalla yhteiskunnan kollektiivisia muutoksia”, kuvaili Eleonoora Riihinen Ranskan arvostetuimpiin kuuluvaa kirjailijaa.

Toiseksi pienimmät kertoimet on puolestaan kanadalaisella Anne Carsonilla. Runoilijan nimi on keikkunut viime vuodet veikkauslistoilla säännöllisesti, ja Suomessa Poesia on myös julkaissut suomennoksia.

Onko nyt tutun vai tuntemattoman vuoro? Kirjallisuuden Nobel-voittajan arvailu on yleensäkin vaikeaa. Tänä vuonna se on vaikeampaa kuin koskaan aiemmin, sanoo Dagens Nyheter -lehden kulttuuritoimituksen esihenkilö Björn Wiman. Hänen mukaansa valinnan tekevä Ruotsin akatemia on nyt erittäin tietoinen maineestaan, mitä tulee moniäänisyyden ja sukupuolten representaatioon – täysin toisella tavalla kuin ennen vuosien 2017–2018 skandaalia.

Syksyllä 2017 paljastui Ruotsin akatemian entisen jäsenen, runoilija Katarina Frostensonin puolison Jean-Claude Arnaultin vuosikausia harjoittama seksuaalinen häirintä. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi hänet raiskauksesta kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Ilmeni myös, että Arnault oli myös vuotanut Nobel-voittajan nimen ennen aikojaan useita kertoja.

Huhtikuussa 2018 kuusi akatemian jäsentä ilmoitti pidättäytyvänsä työskentelystä akatemiassa ja jäljelle jäänyt tynkä-akatemia oli tällöin hädin tuskin päätäntävaltainen.

”Akatemiaan on liittynyt paljon uusia ihmisiä, joilla on uusia näkökulmia", Wiman sanoo, ja toteaa, että Akatemia ei enää koostu ”vanhemmista valkoisista miehistä”.

Kahden viime vuoden nobelistit, Abdulrazak Gurnah ja Louise Glück, olivatkin melkoisia yllättäjiä.

Viime vuonna Nobelin voittanut Gurnah on syntynyt nykyisin Tansaniaan kuuluvassa Sansibarin sulttaanikunnassa, ja sijoittaa monet teoksistaan Itä-Afrikan rannikolle. Hän on kuitenkin asunut Britanniassa vuodesta 1968 ja kirjoittanut kaikki kirjansa englanniksi, joten kirjailijana hän on yhtä hyvin eurooppalainen kuin afrikkalainen.

Olisiko nyt siis Afrikan vuoro?

Kansainvälisten vedonlyöntitoimistojen mukaan Nobelin saattaisi voittaa kenialainen Ngũgĩ wa Thiong’o, joka on nyt, torstaiaamuna, listalla viidentenä. Thiong’o on keikkunut veikkauslistojen kärjessä vuodesta toiseen. Hän kirjoitti vuoteen 1967 asti englanniksi ennen kuin vaihtoi nimensä ja kielensä ja jätti kristinuskon kolonialistisina. Siitä asti hän kirjoittanut lähinnä äidinkielellään kikujulla. 1970-luvun lopulla Thiong’o vietti vuoden vankilassa postkolonialistisen ja kiistellyn näytelmän tekemisen takia. Sen jälkeen hän on elänyt maanpaossa ensin Britanniassa ja sitten Yhdysvalloissa.

Entä Aasia?

Viimeksi palkinto meni aasialaiselle kirjailijalle kymmenen vuotta sitten, kun voittaja oli kiinalainen Mo Yan.

Tänä vuonna neljänneksi pienimmällä kertoimella on aiempien vuosien listoilla tiheään näkynyt, taiteilijanimellä Adonis tunnettu syyrialainen Alí Ahmad Sa'íd, jonka runoissa yleismaailmalliset myytit kietoutuvat hänen omaan elämäänsä ja taustaansa Lähi-idässä.

Myös Intiassa syntynyt Salman Rushdie keikkuu korkealla veikkauksissa vuodesta toiseen, tänä vuonna kuudenneksi pienimmällä kertoimella. Varsinaisesti aasialaiseksi Rushdieta ei voi kutsua, sillä hän on asunut Britanniassa ja Yhdysvalloissa 14-vuotiaasta asti.

Tänä vuonna Rushdie on erityisen ajankohtainen häneen elokuussa kohdistuneen puukotuksen kautta. Nobel-komitea on kuitenkin aiemminkin osoittanut pikemminkin välttävänsä nykyhetkeen tarttumista.

Kahdenkymmenen kärjessä veikkauslistoilla on tietysti myös japanilainen Haruki Murakami, joka oli voittajasuosikki jo kymmenen vuotta sitten.

Australiaan voitto ei ole mennyt lähes 50 vuoteen: viimeksi vuonna 1973 palkinnon sai australialainen Patrick White. Tänä vuonna mantereelta yltää vedonlyöntitoimistojen viidenkymmenen kärkeen ainoastaan Gerald Murnane kertoimella 34.

Pohjoismaisista kirjailijoista suosikiksi on tänä vuonna noussut norjalainen Jon Fosse, mutta myös hänen maanmiehensä Karl Ove Knausgård keikkuu veikkauslistojen kahdenkymmenen kärjessä.

Nobelin saattaa voittaa myös venäläinen kirjailija, huolimatta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Ainakin tätä mieltä ovat ne, jotka veikkaavat voittajaksi ​Ljudmila Ulitskajaa. Hänen kertoimensa on tällä hetkellä 20.

Suomalaisia kirjailijoita ei viidenkymmenen veikatuimman kärjessä tänä vuonna näy.