Vaikka koira käyttäytyisi eleettömästi, sen stressitaso saattaa olla korkea, kertoo tuore suomalainen tutkimus.
Koirat hyötyvät hyvästä kiintymyssuhteesta omistajaansa, ja voivat sen avulla lieventää stressiä. Kuvassa rescuekoira Sulo lumisella lenkillä Helsingissä viime vuoden joulukuussa. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Minna Pölkki HS
Koirat tarvitsevat omistajaansa ja hänen hoivaansa stressilääkkeekseen ja rauhoittuakseen.
Ne koirat, joilla on vahva tunneside omistajaansa, pystyvät omistajansa vuorovaikutuksen avulla rauhoittamaan itseään paremmin. Ne myös ehkä tarvitsevat omistajaansa stressin helpotukseen enemmän kuin toiset koirat.
Silti kaikki koirat hyötyvät hyvästä vuorovaikutussuhteesta omistajaansa. Positiivinen tunneside omistajan ja koiran välillä auttaa koiraa laskemaan omaa vireystilaansa ja sietämään stressiä.
Tämä käy ilmi tuoreesta suomalaisesta tutkimuksesta, joka raottaa ikkunaa koiran kokemuksen ymmärtämiselle. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään koiran tunne- ja havaintomaailmaa sekä koiran ja ihmisen vuorovaikutusta.
Usean yliopiston monitieteellisessä yhteistyöprojektissa oli mukana kolmisenkymmentä koira–omistaja-paria. Osalla omistajista oli pitkäaikainen kokemus koirista ja koiraharrastuksista. Koirat olivat rodultaan labradorinnoutajia ja bordercollieita.
Tutkimuksessa selvitettiin koiran käyttäytymistä ja tunnereaktioita muun muassa mittaamalla koiran fysiologisia toimintoja syke- ja aktiivisuusmittareilla erilaisissa tilanteissa. Myös koiran omistajat arvioivat koiriensa tunne- ja vireystilaa eri tilanteissa.
”
”Omistajan läsnäolo ja vahva tunneside vaikuttivat stressiä lieventävästi.”
Koirien reaktioita tutkittiin huoneessa, jossa koirat kohtasivat viisi erilaista tilannetta. Yhdessä testivaiheessa huoneessa olevasta kaapista tuli esiin nukkehahmo, mikä oli koirille yllättävää ja pelottavaa.
Ne koirat, joilla oli vahva tunneside omistajaansa, käyttäytyivät muita pelokkaammin tilanteessa, mutta omistajan läsnäolo ja vahva tunneside vaikuttivat stressiä lieventävästi.
”Omistajan läheisyys ja vuorovaikutus laski niiden stressiä enemmän kuin niillä koirilla, joiden tunneside omistajaan ei ollut niin vahva. Tämä tukee aiempaa tutkimustietoa: aivan kuten pieni lapsikin tarvitsee turvasatamakseen vanhempaa, johon hän on kiintynyt, niin myös koira. Ja toisilla koirilla tämä näkyy myös tosi vahvasti”, sanoo tutkija Sanni Somppi Jyväskylän yliopistosta.
Sompin mukaan nämä koirat pystyivät myös hyödyntämäänsä vuorovaikutusta paremmin, sillä ne myös hakivat enemmän kontaktia omistajaansa. Siten ne saivat omistajansa mukaan aktiiviseen vuorovaikutukseen, jota ne tarvitsivat.
Vähemmän stressiherkät ja perusluonteeltaan itsevarmemmat koirat eivät hakeutuneetkaan omistajansa kanssa vuorovaikutukseen yhtä paljon.
Ehkä siksi, ettei niillä ole niin voimakasta tarvetta rakentaa ihmisestä itselleen stressipuskuria, Somppi arvioi.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että koirien ulospäin näkyvät eleet ja käytös eivät aina vastanneet niiden fysiologista vireystilaa.
”Karkeasti yleistäen voi sanoa, että usein labradorinnoutajia pystyi lukemaan kuin avointa kirjaa. Mutta kun bordercollieita rupesi jännittämään, ne usein passivoituivat ja menivät eleettömiksi. Jo siinä vaiheessa, kun sykemittareita kiinnitettiin, ne seisoivat hyvin rauhallisesti, mutta kun mittarit saatiin kiinni, huomattiin, että sykkeet ovat ihan pilvissä”, Somppi kertoo.
Hän muistuttaa, että rotuominaisuuksien ohella koirissa on yksilöllisiä eroja.
Omistajan on helpompi tulkita voimakkaasti elehtivän koiran tunteita, mutta vähäeleisen koiran stressi voi jäädä huomaamatta.
”
”Ne seisoivat hyvin rauhallisesti, mutta kun mittarit saatiin kiinni, huomattiin, että sykkeet ovat ihan pilvissä.”
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kokeneet koiranomistajat pystyivät tulkitsemaan omia koiriaan oikein siitäkin huolimatta, että ne käyttäytyivät vähäeleisesti.
Kokeneiden omistajien arviot omien koiriensa tunnetiloista vastasivat hyvin myös sykemittarilla mitattuja tuloksia.
Sompin mukaan tutkimuksessa tehtiin mielenkiintoinen havainto myös tilanteessa, jossa koira sai maksalaatikolla täytetyn namipallon. Hetki vaikutti seesteiseltä, mutta sykemittari kertoi toista.
”Tilanne näytti rauhalliselta, kun koira makasi ja nuoli palloa, mutta sykkeen perusteella koira oli hyvin kiihtynyt, positiivisesti kiihtynyt”, Somppi sanoo.
”Se oli koko testin kiihdyttävin tilanne. Labradorinnoutajat ovat tunnetusti ovat hyvin persoja ruualle, joten sinänsä ei ole yllättävää, että ne olivat positiivisesti hyvin kiihtyneitä tilanteesta. Namileluja käytetään kuitenkin paljon koiran kouluttamisessa ja arjessa koirien rauhoittamiseksi. Sen ajatellaan olevan rauhoittavaa, kun koira saa nuolla maksalaatikolla täytettyä palloa, mutta se voikin olla koiralle aika kuumottava juttu.”
Lue lisää: Sanni Merikallio järkyttyi laskettuaan, miten paljon koiriin menee rahaa
Lue lisää: Koira todella näkee nenällään - sokeat koirat pärjäävät paljon paremmin kuin sokeat ihmiset
Lue lisää: Koirat käyvät jo niin tottuneesti baarissa Sörnäisissä, että ne nostavat tassut tiskille
