Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion menoja ensi vuonna 1,32 miljardia euroa. Velkaantuminen vähenisi 1,1 miljardia.
Sanna Marinin (sd) ensi vuoden budjetin loppusumma lisäyksineen on 81,3 miljardia euroa ja se on 8,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämän hallitus kattaa ottamalla velkaa.
Hallituksen velkavetoista politiikkaa pitkään ja ankarasti arvostellut kokoomus ottaisi ensi vuonna velkaa 7,2 miljardia euroa.
– Velkaantumista on vähennettävä vähintään miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan. Jos miljardin vuosittaista sopeutusta olisi toteutettu vuodesta 2020 alkaen, olisi julkinen talous kriisimenoista huolimatta lähes tasapainossa jo vuonna 2026, kokoomus linjaa tiistaina julkistamassaan vaihtoehtobudjetissa.
Kokoomuksen mukaan julkista taloutta on vahvistettava työllisten määrää kasvattamalla, tekemällä rakenteellisia reformeja sekä asettamalla menoja tärkeysjärjestykseen.
Kahden miljardin menoleikkaukset
Kokoomus esittää lukuisia keinoja, jotka vähentäisivät valtion menoja ensi vuonna. Monet keinot ovat tuttuja aikaisemmilta vuosilta.
Virastojen ja hallinnon (pois lukien poliisi, rajavartiolaitos, maanpuolustus, oikeuslaitos, Säteilyturvakeskus) toimintamenojen palauttaminen lähelle vuoden 2022 tasoa toisi kokoomuksen mukaan 300 miljoonan euron säästöt valtion budjettiin.
Puolue lyhentäisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa 200 päivällä (säästö 142 milj. euroa) ja samalla porrastaisi ansiosidonnaista (säästö 126 milj. euroa). Näistä syntyisi yhteensä 268 miljoonan euron säästö.
Lisäksi puolue palauttaisi ansiosidonnaisen työssäoloehdon 12 kuukauteen (säästö 97 milj. euroa), palauttaisi ansiosidonnaisen omavastuupäivät (säästö 11 milj. euroa), poistaisi eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta (säästö 40 milj. euroa), purkaisi kannustinloukkuja työttömyyspäivärahan indeksijarrulla (säästö 45 milj. euroa) ja toteuttaisi ansiosidonnaisen euroistamisen (säästö 54 milj. euroa), josta Marinin hallitus äskettäin luopui.
Yhteensä heikennykset työttömyysturvaan toisivat 515 miljoonan euron säästöt.
– Ansiosidonnaisen uudistaminen on tutkitusti parhaimpia keinoja purkaa kannustinloukkuja, lisätä työllisyyttä, kasvattaa käytettävissä olevien tulojen määrää ja vahvistaa julkista taloutta samaan aikaan. Esimerkiksi sosiaaliturvakomitean mukaan kannustinloukkujen purkaminen kannattaa kohdistaa sinne, missä toimella on suurin potentiaali, kokoomus perustelee.
– Kestoltaan pitkä ansiosidonnainen työttömyysturva hidastaa työllistymistä ja palautumista työmarkkinoille. Huolimatta epävarmasta ajasta, avoimia työpaikkoja raportoidaan edelleen poikkeuksellisen paljon, kokoomus perustelee.
Asumistuen kokonaisuudistus leikkaisi valtion menoja 350 miljoonaa euroa.
– Suoria asumisen tukia maksetaan hallituksen talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna yli 2,2 miljardia euroa. Yleisen asumistuen menot ovat kaksinkertaistuneet vain hieman yli kymmenessä vuodessa. Tukimenojen kasvu on nykyisellään kestämättömissä uomissa – järjestelmä vaatii remonttia, kokoomus linjaa.
Kokoomus esittää pitkän listan toimia, joissa esimerkiksi luodaan vuokraindeksistä rajoite asumismenojen indeksikorotukselle, selvitetään hyväksyttyjen enimmäisasumismenojen määrittäminen työssäkäyntialueiden mukaan, arvioidaan enimmäisvuokratason asettaminen yhdeksi asumistuen kriteeriksi, arvioidaan, onko tarkoituksenmukaista tukea omistusasumisen rahoitusvastikkeita, arvioidaan, millaisen henkilökohtaisen varallisuuden tulee estää asumistuen saaminen, koska nykyisin lottovoittajakin voi saada yleistä asumistukea ja harkitaan opiskelijoiden rajaamista yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin, koska asumistukien kasvattaminen ja opiskelijoiden yksiössä asumisen tukeminen ei ole tehokkain tapa nostaa osaamistasoa.
Yritystuista kokoomus leikkaisi 343,4 miljoonaa euroa.
Niistä suurin erä – 77,2 miljoonaa euroa – kohdistuisi viihdemerenkulun miehistötukeen siten, että rahtiliikenteen huoltovarmuusosuus säilyisi.
Kokoomuksen menoja vähentävät muutokset ovat yhteensä 1,92 miljardia euroa
Lisää menoja vajaan 0,6 miljardin edestä
Kokoomuksen menolisäykset ovat yhteensä hieman vajaat 0,6 miljardia euroa.
Niistä suurin on ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille. Se maksaisi 195 miljoonaa euroa.
Kela-korvausten leikkaamisen peruminen lisäisi menoja 42,6 miljoonaa euroa.
Muita isoja menolisäyksiä ovat perusopetuksen (50 milj. euroa) ja mielenterveyspalveluihin pääsyn vahvistaminen eli ns. terapiatakuu (35 milj. euroa.).
Kokoomus toteuttaisi myös vastasyntyneiden osakesäästötilin, johon menisi 25 miljoonaa euroa. Ajatuksena on, että äitiyspakkauksen mukana jokaiselle vastasyntyneelle avattaisiin osakesäästötili, jonne valtio tekee 300 euron talletuksen.
Lisää tuloja 1,4 miljardin euron edestä
Kokoomuksen varjobudjetissa tuloja kasvattavat eniten veronkorotukset, joille puolue on antanut nimen kannustavan verotuksen Suomi.
Siinä kokoomus loisi terveysperusteisen veron (+300 milj. euroa), joka puolueen mukaan olisi oikeudenmukainen tapa laajentaa veropohjaa terveydelle haitallisiin tuotteisiin.
– Tullinimikkeiden perusteella vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin. Pysyvän veromuutoksen seurauksena yritykset voivat investoida terveellisempiin raaka-ainevalintoihin välttääkseen tämän veron
Kokoomus kiristäisi tupakkaveroa (+400 milj. euroa), kiristäisi alkoholiveroa (+200 milj. euroa) ja ottaisi käyttöön alkoholin tuonnin verovälttelyn estävän EU-direktiivin (+80 milj. euroa).
Lisäksi kokoomus poistaisi työnantajien ja palkansaajien työmarkkinajärjestöjen sijoitustuottojen verovapauden ja jäsenmaksujen vähennysoikeuden (+270 milj. euroa), ottaisi käyttöön rahapelien lisenssijärjestelmä (+50 milj. euroa) ja poistaisi Yleisradio Oy:n televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alennetun 10 %:n alv-kannan (+68 milj. euroa)
Kokoomus poistaisi myös tehottomana yritystukena erityisautojen verotuen (pl. pelastus-, sairaus-, inva-autot sekä esteettömät taksit), josta kertyisi 32 miljoonaa euroa.
Kokoomuksen tuloja kasvattavat muutokset ovat yhteensä 1,4 miljardia euroa.
Ansiotuloverotukseen miljardin kevennys
Kokoomuksen varjobudjetin tuloja vähentävät muutokset ovat yhteensä 1,62 miljardia.
Siitä leijonanosan eli 1,06 miljardia euroa haukkaa ansiotuloveron kevennys.
– Työn verotusta keventämällä helpotetaan kotitalouksien taloudellista tilannetta suoraan ja parannetaan työn vastaanottamisen kannustimia. Kireä työn verotus on verojärjestelmän keskeinen rakenteellinen kasvua jarruttava ongelma, puolue perustelee.
Kokoomus haluaa toteuttaa veronkevennykset tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin.
– Kevennykset kohdennettaisiin eläke- ja työtuloja saaville muuttamalla työtulo- ja eläketulovähennyksiä sekä veroasteikkoja. Pieni- ja keskituloisille tulee tehdä kuitenkin maltillinen painotus, jotta työn vastaanottamisen kannustimet paranevat, kokoomus linjaa.
Kokoomuksen mukaan ansiotuloverotuksen keventäminen vauhdittaa työllisyyttä ja talouskasvua ja synnyttää siten uutta verotettavaa tuloa.
– Ekonomistien arviot niin sanotusta veronalennuksen itserahoittavuusasteesta vaihtelevat voimakkaasti. 117 suomalaisen ekonomistin vastausten keskimääräinen arvio oli, että veronalennukset rahoittavat itsensä noin puoliksi, puolue perustelee.
Lisäksi kokoomus keventäisi verotusta kasvattamalla kotitalousvähennystä (-167 milj. euroa), siirtämällä ravintoloissa tapahtuvan anniskelun alennettuun 14 %:n alv-kantaan (-122 milj. euroa), poistamalla autoveron portaittain ja kompensoimalla vaikutuksia tuloarvioon korottamalla ajoneuvoveron perusveroa, ottamalla käyttöön 15–25-vuotiaiden nuorten ja työllistyvien pitkäaikaistyöttömien korotetun työtulovähennyksen (-59 milj. euroa) ja ottamalla käyttöön ammattidieselverojärjestelmän (- 57 milj. euroa).
Yksi suuri menoerä olisi tiloille annettava energiatuki, suuruudeltaan 70 miljoonaa euroa.
