Kolumni | Kansa trollasi, tietokannat kertovat

Digitaalisten lähteiden arkistoimisen kehittäminen on palvelus suomalaiselle historialle.

Sotahistoria, tuo itsenäisyyspäivän klassikko. Sotien muistelu on ymmärrettävästi keskeistä, mutta toivoisin laajempaa näkökulmaa julkiseen keskusteluun. Kiinnostavia henkilöitä ja ilmiöitä on monella vuosisadalla.

Suomalaisuutta on rakennettu ennen itsenäisyysjulistusta, ja suomalaisuus muuttuu edelleen. Kansa teki muutakin kuin taisteli. Miltä näyttää tulevaisuudessa suomalaisen historian muistaminen, kun sodat siirtyvät yhä kauemmaksi menneisyyteen?

Aineistot, joita jätämme jälkeemme, ovat enenevissä määrin digitaalisia. Vaikka olemme tehokkaita tuottamaan itsestämme ja ympäristöstämme kertovaa dataa, emme ole saavuttaneet samaa tehokkuutta sen säilömisessä. Vuosien ajalta kertyneiden muistojen katoaminen saattaa olla vain puhelimen hukkaamisen päässä.

Digitaalisten lähteiden säilyminen ei ole ole vain yksilön käsissä. Tästä hyvä esimerkki on Twitter, jonka katoamisella on peloteltu syksyn mittaan. Suurta osaa internetistä ei ole tehty kestämään aikaa. Palveluiden ylläpito maksaa, ja vanhojen teknologioiden ylläpitäminen on vaivalloista. On siis ymmärrettävää, että palvelut hajoavat ajan myötä tai katoavat kokonaan.

Vanhentuvien palveluiden arkistoimiseen ja jakamiseen toivoisi kuitenkin suunnitelmallisuutta. Vain näin voimme välttää virtuaaliset kirjastopalot.

Digitaaliset palvelut tallettavat kansan muistiin muutakin kuin vauvafoorumeiden kiivaimmat taistot. Palvelut ohjaavat yhteiskuntamme toimintaa, joten on kohtuullista muistaa, miten ne ovat toimineet.

Jo nyt pohditaan, miten Apotti vaikuttaa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Tällaiset kysymykset lisääntyvät tulevaisuudessa. Kun joku pohtii sadan vuoden päästä, miten Helsingin Sanomien käyttämät työkalut vaikuttivat digitaalisen journalismin syntyyn 2000-luvulla, lähteiden pitää olla taltioituina.

”

Internetiä ei ole tehty kestämään aikaa.

Palveluissa syntynyttä dataa voisi myös jakaa rohkeammin. Tämä tulee ottaa huomioon jo ennen datan syntyä, jotta sitä voidaan soveltaa myös muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen.

Datan sisältöä kuvailevien lisätietojen puute tekee datasta vaikeakäyttöistä. Esimerkiksi kuva ilman tietoa kuvanottoajasta tai -paikasta jää helposti mysteeriksi. Palveluksen suomalaiselle historialle voikin tehdä tallentamalla kaiken datan järkevässä muodossa, riittävän kuvailun saattelemana. Jälkipolvet ansaitsevat meemejä sotakuvausten vastapainoksi.

Kirjoittaja on HS:n datadeskin kehittäjä.