Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kolumni | Suomen maine murenee Venäjällä

Suomalaiseen on suhtauduttu harvassa paikassa yhtä suopeasti kuin Pietarissa. Suomen viisumipolitiikan kielteisistä vaikutuksista suhteeseen näkyy jo merkkejä.

Suomalainen on saanut nauttia Venäjällä – etenkin Pietarin suur­kaupungissa – suopeudesta, jollaista on harvoin kohdannut muualla.

Suomalaiseksi paljastuminen on kääntänyt keskustelu­kumppanin suupielet lähes poikkeuksetta ylöspäin.

”Pidän kovasti Suomesta”, on ollut yleinen reaktio, minkä jälkeen venäläinen on puhjennut ylistämään Suomea ja kertomaan matkoistaan länsinaapurissa.

Suomen Venäjän-edustustot teettivät vuonna 2019 tutkimuksen, jonka mukaan lähes kolme neljästä venäläisestä suhtautui Suomeen hyvin myönteisesti tai erittäin myönteisesti.

Pietarilaisista 95 prosenttia asennoitui Suomeen myönteisesti tai erittäin myönteisesti, moskovalaisista 86 prosenttia.

Naapurisuhteeseen on luvassa viilenemistä venäläistenkin puolelta. Suomi kiristi syyskuun lopussa viisumipolitiikkaansa ja rajoitti voimakkaasti venäläisten matkustamista.

Valtioneuvoston mukaan venäläisten matkailu Suomeen ”vaarantaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kansainvälisiä suhteita”.

Ulkosuomalainen sai hieraista silmiään, kun näki vihreän sisäministerin kannattavan aitaa Venäjän rajalle Ylen haastattelussa.

Venäjällä puolestaan presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut olevansa sodassa koko länttä vastaan.

Venäjällä asuva suomalainen on saanut jo työssään tuta Suomen ja Venäjän muutoksessa olevan suhteen vaikutukset. Suomalaisen suosio on laskussa.

Venäläiset kieltäytyvät haastatteluista vedoten Suomen asemaan ”epäystävällismielisenä” maana tai kotimaansa sananvapaustilanteeseen. Uusi peruste on Suomen viisumipolitiikka.

Venäläiset kieltäytyvät haastatteluista.

Arjen kanssakäymisessä venäläiset Moskovassa ja Pietarissa ovat edelleen ystävällisiä kiristyneestä poliittisesta tilanteesta huolimatta. Moskovassa elää niin paljon eri kansallisuuksia, että murtaen venäjää puhuvan kotimaa ei kiinnosta ketään.

Suurkaupungeissa ylipäätään asuu sivistyneitä ihmisiä, mutta voiko samaa sanoa Helsingistä? Helsingissä venäläisissä rekisterikilvissä oleviin autoihin oli kiinnitetty Venäjää terroristivaltioksi nimittäviä lappuja.

Se on yksi esimerkki voimakkaan tunnereaktion aiheuttamasta häirinnästä, jota venäläiset – omasta näkökannastaan riippumatta – ovat joutuneet kokemaan kotimaansa politiikan vuoksi.

Sodalle ei näy loppua, mutta rauhaa voi jokainen yrittää rakentaa omassa arjessaan.

Kirjoittaja on HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja.