Politiikka on murroksessa. Ketään ei kiinnosta pelkkä puolueen pönkittäminen, vaan asioista puhuminen. Tulevissa eduskuntavaaleissa poliitikoilla on näytön paikka, kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen.
Iida Hallikainen
”Nuoriso on pilalla, vanhukset on pihalla, väestönrakenne on pilalla. Pelkkää p*skaa tilalla. Politiikka – pilalla, kansantalous – pilalla, hyvinvointi on pilalla.”
Koulujen Uutisten viikkoa vietetään 30.1.–3.2. Ilta-Sanomat kertoo tällä viikolla politiikasta.
Näin sanoittaa Tuomas Pietikäinen boomer-sukupolven ajatuksenvirtaa kappaleessaan Pilalla.
Vuosikymmenten – tai kenties vuosisatojen – ajan on puhuttu siitä, että nuoriso on pilalla. Nuoria ei kiinnosta politiikka, eivätkä he halua äänestää. Boomer-porukalle valuu vastuu yhteiskunnasta, joka luisuu kohti vääjäämätöntä tuhoa. Ilmastonmuutos pilaa maailman, valtiontalous on kuralla.
Jo vuoden 2018 nuorisobarometri kuitenkin osoitti, että nuorten kiinnostus politiikkaan on korkeimmillaan yli kahteenkymmeneen vuoteen. Eniten nuoret vaikuttavat äänestämällä, ostopäätöksillä ja poliittisista asioista keskustelemalla. Suurten yhteiskunnallisten kriisien, kuten pandemian ja Ukrainan sodan myötä nuorten kiinnostus politiikkaan on vain lisääntynyt.
Silti puhutaan, että nuoret lähinnä tappelevat kaduilla, käyttäytyvät epäterveellä tavalla somessa, meikkaavat liikaa tai pukeutuvat väärällä tavalla. Missä mättää?
IS valitsi tämän vuoden Uutisten viikon teemaksi politiikan, sillä huhtikuun eduskuntavaalit lähestyvät.
Miten Tiktokista tuli poliittisen keskustelun alusta, jossa yllättävät politiikan nimet nousivat suosioon? Kuinka eduskunta toimii ja mitä salaisissa huoneissa tapahtuu? Millainen on ministerien ja poliitikkojen päivä kulissien takana? Miten nuoret poliitikot aikovat ratkaista ikätoveriensa ongelmat?
Lue lisää: Saana, 27, kertoi ongelmasta, joka kurjistaa opiskelijan arkea – näin nuoret poliitikot aikovat ratkaista sen
Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan tämän viikon aikana vastaus. Uutisten viikon jutut löydät kootusti täältä.
Kun teimme juttuja, kävi ilmi, että nuoret ovat poliittisesti hyvin valveutunutta porukkaa, mutta heidät on aliarvioitu. Julkisuudessa nuorista puhutaan usein homogeenisenä ryhmänä, joka ajattelee ja on huolissaan tismalleen samoista asioista.
Tosiasiassa nuoret ovat huolissaan erilaisista asioista – aivan kuten varttuneemmat aikuiset.
Nuorten mielestä poliittinen sisältö on kuivaa ja riitojen repimää. Poliitikot puhuvat tylsää jargonia termeillä, joissa ei ole tarttumapintaa. Joitakin asioita yksinkertaistetaan nuorille, ikään kuin he eivät olisi ajattelussaan yhtä fiksuja – elleivät jopa fiksumpia – kuin aikuiset.
Päällisimpänä tunteena on se, että liiallinen vakavuus vieraannuttaa.
Mutta eivätkö aikuisetkin koe juuri samat asiat vieraannuttavina?
Vastaus kysymykseen on kyllä. Politiikka on murroksessa.
Menneisyydessä on ollut vallalla käsitys, että politiikkaa voivat ymmärtää vain koulutetut ja hyväosaiset. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
”
Menneisyydessä on ollut vallalla käsitys, että politiikkaa voivat ymmärtää vain koulutetut ja hyväosaiset. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Poliittista sisältöä kulutetaan esimerkiksi Tiktokissa paitsi satiirin myös uutissisällön muodossa. Instagramissa poliitikkojen selfiet saattavat aiheuttaa närää, mutta silti moni suomalainen klikkaa itsensä heidän tileilleen.
Politiikka ei enää tapahdu vain eduskuntatalolla. Ihmiset eivät välttämättä jaksa jalkautua torille makkaranpaistoon, vaan kansanedustajan kanssa halutaan vaihtaa ajatuksia suoraan somessa.
Tunne henkilökohtaisuudesta on tärkeä. Halutaan nähdä, mitä tapahtuu politiikan ytimessä ja eduskunnan seinien sisällä. Politiikkaan osallistutaan muutoinkin kuin hakeutumalla äänestyskoppiin vaaleissa.
On todennäköistä, että jos äänestäminen toimisi tulevaisuudessa muutoin kuin fyysisesti äänestyspaikalla, nuoret, kuten muutkin ihmiset, äänestäisivät enemmän. Äänestyspaikkoja on ainakin saatava ostoskeskuksiin ja paikkoihin, joissa ihmiset ensisijaisesti liikkuvat.
Julkisessa keskustelussa on pohdittu, miksi pääministeri Sanna Marinin (sd) heitosta ”Hei boomeri, jäitä hattuun” tuli niin suosittu nuorten keskuudessa. Mistä syystä Teuvo Hakkaraisen (ps) paheksuttu kaljoittelu eduskuntatalon portailla tai kansanedustajien kierrättämä karkkipussi istuntosalissa kiinnostivat ihmisiä.
Marin ryöpytti Davosin talousfoorumissa 17. tammikuuta mediaa sanomalla, että media keskittyy liikaa yksittäisiin poliitikkoihin ja heidän päätöksiinsä.
Totuus on kuitenkin se, että ihmisyys kiinnostaa ihmisiä. Jos poliitikko tölväisee, itkee tai mokaa, se on inhimillistä – oli asiasta mitä mieltä tahansa.
Esimerkiksi nuorten äänestyspäätöksiä ohjaavat enemmän ajankohtaiset tilanteet ja ehdokas itsessään. Ääni menee ehdokkaalle, joka kulloisissakin vaaleissa ajaa sopivaa asiaa. Näin on luultavasti myös monen aikuisen kohdalla.
”
Vastoin yleistä harhakäsitystä nuoret – ja myös aikuiset – ovat kiinnostuneita politiikasta.
Nyt boomer-porukan on viimein aika lopettaa hapatus siitä, ettei nuoria kiinnosta politiikka. Vastoin yleistä harhakäsitystä nuoret – ja myös aikuiset – ovat kiinnostuneita politiikasta. Politiikan tekemisen ja siitä puhumisen on muututtava.
Tulevissa eduskuntavaaleissa poliitikkojen on jalkauduttava torien lisäksi sosiaaliseen mediaan. Ihmisille on puhuttava yhteisellä kielellä, ei pelkillä politiikan termeillä. Ketään ei kiinnosta pelkkä puolueen pönkittäminen, vaan asioista puhuminen.
Tulevissa eduskuntavaaleissa poliitikoilla on näytön paikka. Jokaisen äänioikeutetun on myös käytävä antamassa äänensä. Kynä on nimittäin useissa tapauksissa konfliktia tehokkaampi vaikuttamiskeino.
