Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan väläytti Suomen ja Ruotsin erottamista Nato-ratifioinnissa. Turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä lausunnosta ei kannata vetää. Selvää on, että tilanne on kiusallinen poliitikoille niin Suomessa kuin Ruotsissa, kirjoittaa HS:n Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan hämmensi jälleen sunnuntaina Nato-keskustelua. Kuva: Adem Altan / AFP
Elina Kervinen HS
Me pysyttelemme edelleen linjassamme.
Tämä oli maanantaina viesti presidentti Sauli Niinistöltä sen jälkeen, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan jälleen hämmensi sunnuntaina Nato-keskustelua.
Erdoğan antoi ymmärtää, että Turkki voisi tehdä juuri sen, mitä Suomessa ja Ruotsissa on pelätty: erottaa maiden Nato-hakemukset ja hyväksyä vain Suomen.
Uutistoimisto Anadolun mukaan Erdoğan sanoi, että Turkki voi ”antaa erilaisen viestin Suomesta, jos on tarpeen”.
”Ruotsi tulee järkyttymään, kun viestimme eri lailla Suomesta. Mutta Suomen ei tule tehdä samaa virhettä”, Erdoğan jatkoi.
Lue lisää: Erdoğan: Turkki voisi hyväksyä Suomen Natoon – ”Ruotsi tulee järkyttymään, kun viestimme eri lailla Suomesta”
Mikä merkitys nyt tehdyllä lausunnolla on Suomen Nato-matkalla?
Selvää on, että kommentit olivat uusi taso Erdoğanin retoriikassa, joskin jatkoa viime viikkojen Ruotsi-pöyristymisille. Erdoğan ei ole tiettävästi kommentoinut Suomen ja Ruotsin hakemusten erottamista näin suoraan julkisuudessa.
Selvää on myös, ettei Turkin viesti varsinaisesti vielä ollut, että Turkki olisi heti edistämässä Suomenkaan jäsenyyden ratifiointia.
Turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä lausunnon merkityksestä tuskin siis kannattaa tehdä.
Lue lisää: Presidentti Niinistö HS:lle: Suomi otti Turkkiin yhteyden heti Erdoğanin kommenttien jälkeen
”Nyt ei kannata lähteä niistä kommenteista, joissa on selviä ’mahdollisesti’-sanoja ja ehdollistamisia”, presidentti Niinistö sanoi HS:lle maanantaina.
Hän kertoi, että Suomi otti heti yhteyttä Turkkiin sekä presidentin kanslian että ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) kautta.
Niinistö puhui puhelimessa myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Linjat lausunto siis joka tapauksessa kuumensi.
”
Pelinappulaksi päätymisen vaara Turkin laajemmissa peleissä lienee nyt ilmeinen.
Erdoğanin todellisia aikeita voi luonnollisesti ulkopuolelta vain veikkailla.
Ei voine sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että Erdoğan tarkoittaa sitä, mitä sanoo, ja Turkki harkitsisi Suomen jäsenyyden ratifiointia erillään Ruotsin jäsenyydestä.
Ennen kuin mitään konkreettista tietoa tällaisesta saadaan, kommentit lienee mahdollista tulkita lähinnä uhmakkaana retoriikkana ja pelinä, jossa Suomi ja Ruotsi ovat hyödyllisiä nappuloita.
Maiden Nato-jäsenyys ei pitkään ollut kovinkaan näkyvä asia Turkin julkisessa keskustelussa.
Viime aikojen protestit – etenkin Koraanin polttaminen Turkin lähetystön edessä Tukholmassa – ovat nyt ilmeisesti herättäneet verraten laajaa Ruotsi-vastaista närää. Kansalaiset saattavat siis olla aiempaa tietoisempia koko kysymyksestä.
Tämän tilanteen hyödyntäminen näkyvästi voi nyt olla vaikeisiin vaaleihin valmistautuvalle Erdoğanille otollista ja lausuntojen sytykkeenä.
Käyttämällä kovaa kieltä Ruotsia vastaan ja uhittelemalla juuri sillä, mistä ”Ruotsi tulee järkyttymään”, tuskin ainakaan kärsisi sisäpolitiikassa.
Mahdollista lienee sekin, että Erdoğan testaa reaktioita myös muissa Nato-maissa, sillä ratifioinneissa ei ole kyse vain Suomesta ja Ruotsista vaan laajemmasta kansainvälispoliittisesta kuviosta.
Lue lisää: Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska varoittavat kansalaisiaan Turkissa
Lue lisää: Suomen Turkin-suurlähettiläs: Suomen edustustoon tai kansalaisiin ei ole kohdistunut uhkaa Turkissa
Presidentti Niinistö luonnehti viime viikolla Nato-tilannetta suunnilleen siihen tapaan, että katse on nyt on pidettävä pallossa. Ja että samalla on huolehdittava, ettei itse päädy pelivälineeksi.
Juuri pelinappulaksi päätymisen vaara Turkin laajemmissa peleissä lienee nyt ilmeinen.
Jos Turkki todella päättäisi edetä vain Suomen kanssa, joutuisi Suomi ikävään väliin, jossa poliitikoiden olisi tehtävä vaikeita päätöksiä siitä, miten Suomi reagoi ja mikä on lopulta Suomelle parasta.
Ruotsin ja Suomen yhteisen liittymisen etuna on nähty esimerkiksi alueen yhteinen puolustussuunnittelu uudessa Nato-kontekstissa. Konkreettisesti kyse on esimerkiksi siitä, että monet tärkeät huolto- ja kuljetusreitit Suomeen kulkevat Ruotsin kautta.
Nato on päivittämässä puolustussuunnitelmiaan Venäjän hyökkäyksen jälkeiseen aikaan. Suomen ja Ruotsin liittyminen eritahtisesti vaikuttaisi siihen, miten näitä suunnitelmia voidaan tehdä.
Suomessa ja Ruotsissa B-suunnitelmista ei luonnollisesti huhuilla julkisuuteen, vaikka kaikki mahdollisuudet lienevät keskusteluissa.
Selvää on, että tilanne vaatii nyt kovia hermoja ja on kiusallinen poliitikoille sekä Suomessa että Ruotsissa.
Lue lisää: Marin vierailee torstaina Ruotsissa, Ruotsin Kristersson painotti Natoon liittymistä ”käsi kädessä”
