Turkin ja Venäjän presidentit puhuivat tapaamisessaan luottokorteista, pankkitileistä, kaupasta ja sijoituksista, joiden arvellaan nakertavan Venäjän-vastaisten pakotteiden tehoa.
Vladimir Putin otti Recep Tayyip Erdoğanin vastaan Sotšissa perjantaina. Kuva: Tukin presidentin lehdistöpalvelu / Reuters
Pekka Hakala HS
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat perjantai-iltana Sotšissa Etelä-Venäjällä.
Osapuolet eivät järjestäneet lehdistötilaisuutta yli neljä tuntia kestäneen tapaamisen jälkeen. Yhteisessä julkilausumassaan presidentit kertoivat ”ottavansa konkreettisia askelia” yhteistyön lisäämiseksi kuljetuksessa, kaupassa, maataloudessa, rahoituksessa, turismissa ja rakennussektorilla.
Joitakin tietoja keskusteluiden yksityiskohdista on tapaamisen jälkeen tihkunut julkisuuteen. Sanomalehti Financial Timesin haastattelemien läntisten virkamieslähteiden mukaan Turkin ja Venäjän taloudellinen yhteistyö saattaa merkitä Venäjälle asetettujen pakotteiden kiertämistä. Se taas voi johtaa näiden nimettömien lähteiden mukaan pakotteiden asettamiseen Turkille.
Lue lisää: Erdoğan: Putinin tapaaminen perjantaina voi aloittaa uuden vaiheen Turkin ja Venäjän välisissä suhteissa
Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak kertoi tapaamisen jälkeen venäläisille toimittajille, että presidentit sopivat Turkin maksavan osan ostamastaan venäläisestä kaasusta ruplissa, kertoo uutistoimisto Interfax. Uutistoimisto AFP:n mukaan Erdoğan sanoi samaa puhuessaan turkkilaisille toimittajille paluulennolla Ankaraan.
Venäjän läntiset kaasuasiakkaat ovat vastustaneet ruplamaksuja, joita pidetään suorana tukena Venäjän pakotteiden kohteeksi joutuneelle keskuspankille. Venäjä on vaatinut länsiasiakkailta maksuja dollareissa ja euroissa Gazprombankin tilille, josta maksut pitäisi siirtää saman pankin ruplamääräiselle tilille ennen kaasulaskun maksua.
Yksityiskohtia Turkin ja Venäjän kaasujätin Gazpromin maksujärjestelyistä ei julkisuuteen kerrottu. Erdoğan kehui niitä kuitenkin molemmille osapuolille edullisiksi.
”Kun käymme tätä kauppaa ruplissa, se tuo rahaa sekä Turkille että Venäjälle”, Erdoğan sanoi AFP:n mukaan.
Toisin sanoen on mahdollista, että Turkki vaihtaa liiransa suoraan rupliksi ennen kaasun maksua. Turkki oli heinäkuussa lähes 80 prosentin vuosi-inflaation vauhdissa ja liira on menettänyt vuodessa yli puolet dollareissa mitatusta arvostaan.
Venäjän rupla taas on keinotekoisen vahva, joten Turkki maksaa kaasustaan tällä menetelmällä aiempaan enemmän. Toisaalta Turkki säästäisi ruplamaksuilla valuuttavarantojaan, joilla sen keskuspankki voi puolustaa liiran arvoa.
Putinin ja Erdoğanin keskusteluihin mahtui paljon muutakin kuin kaasulaskujen yksityiskohdat. Financial Timesin mukaan Erdoğan kertoi paluulennolla journalisteille, että Sotšissa oli saavutettu ”hyvin varteenotettavaa kehitystä” venäläisen Mir-maksukortin hyväksymisessä turkkilaisissa kaupoissa ja hotelleissa.
Läntisissä pääkaupungeissa epäillään, että Mir-kortilla voidaan maksaa muutakin kuin drinkkejä allasbaarissa, esimerkiksi aseteknologiaa.
Venäläiset ilmeisesti kaipaavat laajempaakin pankkiyhteistyötä. The Washington Postin Ukrainan tiedustelulta saamien tietojen mukaan Venäjä olisi ehdottanut ennen presidenttien tapaamista, että Turkin valtion omistamat pankit voisivat avata tilejä suurissa venäläispankeissa. Saman ehdotuksen mukaan Venäjä voisi ostaa osuuksia Turkin öljynjalostamoista ja öljyterminaaleista.
Läntisten epäilyjen mukaan tarkoituksena on häivyttää venäläisen öljyn alkuperä, jotta Venäjän öljynviejät voivat välttää tiukkenevia pakotteita. Suostuiko Erdoğan näihin esityksiin, sitä ei tiedetä.
Yhdysvaltain varavaltiovarainministeri Wally Adeyemo kävi kesäkuussa Ankarassa varoittamassa Turkkia venäläisen rahan kanavoimisesta pakotteiden kiertämiseen.
”Kaikki osapuolet ilmaisivat toivovansa, ettei Turkkia käytetä laittomaan rahoitukseen ja että maan pankkijärjestelmän itsenäisyys on jatkossakin turvattu”, ministeriö muotoili tiedotteessaan vierailun jälkeen.
Turkin viime vuonna ostamasta öljystä noin neljännes ja tuontikaasusta lähes puolet oli peräisin Venäjältä. Turkin vienti Venäjälle nousi Turkin tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa uusiin ennätyslukemiin. Eniten Venäjälle on Turkista aiemmin viety elintarvikkeita.
