Kun pitkittyy, niin mutkistuu. Suomen Nato-päätös kannattaa hyväksyä loppuun nykyisessä eduskunnassa, eikä jäädä odottelemaa vaalien yli, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva, Toni Repo, Pete Aarre-Ahtio / IS
Timo Haapala
Nato-jäsenyyden hyväksymisen aikataulu on taas noussut keskusteluun, kun presidentti Sauli Niinistö esitti eilen huolensa, miten eduskunta pystyy asian käsittelemään vaalien jälkeen.
Presidentti tapasi eilen puoluejohtajat ja esitti heille asiaa koskevan huolensa.
– Tässä voidaan tarvita eduskunnan myötävaikutusta vähintään valiokuntien kautta. Keskeisten valiokuntien nimeämisessä heti vaalien jälkeen on otettava huomioon, että edustajat ovat niissä keskeisessä asemassa muodostamassa parlamentaarista kantaa, Niinistö tiedotti tapaamisen jälkeen.
Itse laki on asiallisesti ottaen silausta vaille valmista tavaraa.
Vaalien jälkeen hallitus muuttuu toimitusministeriöksi ja eduskunta toimii uuden hallituksen alkuun puoliteholla ja tilapäisjärjestelyillä.
Tämä koskee erityisesti valiokuntia ja niiden jäseniä.
Eduskuntaryhmät asettavat tärkeisiinkin valiokuntiin tilapäismiehityksen, joka muuttuu, kun poliittinen hallitus aloittaa toimintansa ja ministerit on nimitetty.
Nyt hallitusneuvotteluista on povattu vaikeita, ja ne saattavat kestää pitkään.
Tästä presidenttikin on huolissaan.
Helsingin Sanomissa Niinistö puhuu jopa eräänlaisesta ”yhden asian hallituksesta”, ellei asioita saada muuten kuntoon.
Siksi maalla ja myös eduskunnalla pitää olla toimiva systeemi näinä vaikeina kansainvälisinä aikoina. Nopeaan päätöksentekoon tarvetta saattaa vaatia Ukraina sota tai muu kansainvälisen politiikan heilahdus.
”
– Kun pitkittyy, niin mutkistuu, kuuluu viestiä esimerkiksi puolustusvaliokunnan suunnalta.
Tähän saakka eduskunnassa on ollut vallalla käsitys, että sen osalta Nato-jäsenyyden hyväksyminen jää uusien, huhtikuun 2. päivän vaaleissa varattujen kansanedustajien varaan.
Tätä kantaa ovat esittäneet muun muassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps).
Vanhanen on sanonut, ettei lakeja kannata tehdä ”pöytälaatikkoon”. Nyt Vanhanenkin tosin tuntuu pehmentäneen näkemystään.
Monien kansanedustajien mukaan viisainta olisikin, että nykyinen eduskunta hoitaisi asian omalta osaltaan loppuun ja hyväksyisi käytännössä valmiin Nato-lain vielä ennen huhtikuun vaaleja.
– Kun pitkittyy, niin mutkistuu, kuuluu viestiä esimerkiksi puolustusvaliokunnan suunnalta.
Lopullinen ratkaisu jää kuitenkin vielä presidentin varaan, sillä hän päättää eduskunnan päätöksen jälkeen Nato-hakemuksen lähettämisestä.
Niinistö voi kyttäillä sitten Ruotsin tilannetta; sitä että Suomi ja Ruotsi marssivat puolustusliittoon yhtä jalkaa – jos Turkki ja Unkari niin suovat.
Senkin jälkeen asiaa käsittelee vielä Naton neuvosto.
Mutta jos presidentti ja monet muutkin ovat huolissaan eduskuntavaalien jälkeisestä toimitusministeriajasta, Suomen ja eduskunnan osalta asia voitaisiin hoitaa alta pois ennen vaaleja.
Se saattaisi olla se pienimmän riesan tie.
Mutta eduskunnassakaan harvalla tuntuu olevan intoa hyppiä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavan Niinistön tontille, ei julkisesti edes eduskunnan aikatauluihin.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Miksi Nato-leiri antaa häikäilemättömän Erdoganin kiristää Suomea ja Ruotsia? Sauli Niinistöllä voisi olla ratkaisun avaimet
Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö homma sopisi myös kansalaisille.
Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen päätös liittyä Natoon on oikea. Päätöstä pitää vääränä vain kahdeksan prosenttia suomalaisista.
Lue lisää: IS-kysely: Suomalaisilta tiukka viesti Nato-maille – kannatus hipoo ”pohjoiskorealaista” tasoa
Toukokuun 17. päivä eduskunta hyväksyi Nato-hakemuksen äänin 188-8 eli parlamentin kannasta ei ole myöskään epäselvyyttä.
Sen sijaan asian ja päätöksen lykkääminen saattaa tuoda mutkia matkaan, vaikka ne epätodennäköiseltä vaikuttavatkin.
Eduskuntavaalikamppailussa ehdokkailta voi tulla irtiottoja. Varsinkin vasemmistoliitossa voi tulla joidenkin ehdokkaiden osalta houkutuksia Nato-vastaiseen profiloitumiseen, vaikka IS:n kyselyssä puolueen kannattajista 62 prosenttia pitää Nato-jäsenyyttä oikeana.
Venäjäkin voi lyödä hybridi- ja kyberlusikkansa soppaan.
Eli miksi odotella, kun päätöksen voi hoitaa alta pois.
Sekin on varmaa, että myös uusi eduskunta kannattaa Nato-jäsenyyttä – siitä ei kannata olla huolissaan.
Ja kannattaako eduskunnan päätöstä pantata pelkän Ruotsinkaan varalta loputtomiin?
