Ainakin keskustan poliitikot ovat heräämässä synnin tuntoon ajamansa mekaanisen hoitajamitoituksen haitoista. Hoitajamitoitusta vastustanut kokoomus suunnittelee puolestaan välikysymystä terveydenhuollosta, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Keskustan sote-edustajat patistavat Aki Lindéniä lykkäämään hoitajamitoistusta – kokoomus suunnitelee jo välikysymystä. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva, Juha Salminen, Rio Gandara, Outi M. Kättö
Timo Haapala
Joskus joutuu hieraisemaan silmiään, kun saa aamulla puolueilta sähköpostia.
Tällainen tuli keskustan eduskuntaryhmästä torstaina:
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset edustajat, valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi sekä kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Pekka Aittakumpu vaativat toimia ikääntyneiden hoidon laadun varmistamiseksi ja hoitoalan kriisin ratkaisemiseksi.
— Eri puolilta Suomea tulleiden tietojen mukaan ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen kiristäminen on johtamassa hoitopaikoissa laittomaan tilaan ja jopa tarvittavien hoitopaikkojen sulkemiseen. Tässä tilanteessa on vakavasti tarkasteltava, onko hoitajamitoituksen toimeenpanoa lykättävä hoidon laadun varmistamiseksi, tiedotteessa todetaan
Mitenkäs tässä näin kävi?
Oikeassahan kepun sote-edustajat ovat, mutta vielä viime eduskuntavaalien alla ääni kepun kellossa oli täysin toinen.
Keskusta pyörsi Juha Sipilän (kesk) hallituksessa sote-puheensa. Se alkoi kannattaa kuumaksi käyneen keskustelun takia vasemmisto-opposition ja varsinkin Sdp:n ajamaa, desimaalin tarkkuudella tehtyä hoitajamitoitusta, vaikka asiantuntijat varoittivat sen seurauksista jo tuolloin.
Taustalla oli poliitikkojen hätä vaalien alla heränneestä vanhusten asemasta ja kohtelusta hoitolaitoksista, kun varsinkin yksityiseltä puolelta paljastui vanhusten kuolemiinkin johtavia laiminlyöntejä.
Asia päätettiin paikata Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmat mieleen tuoneelle hoitajamitoituksella.
Tärkeintä on hyvä suunnitelma, viis sen vaikutuksista.
Kokoomus ja Petteri Orpo vastustivat ainoana mekaanista uudistusta. Hoitajamitoituksen vastustus saattoi maksaa Orpolle vaaleissa pääministerin paikan.
Demarien Krista Kiuru johti tuolloin oppositiopuolueen edustajana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa. Elämään jäi hänen näkemyksensä, että kyseessä ei ole kuin muutaman tunnin homma.
Kokoomusta haukuttiin rapsakkaasti ja Orpo sai lunta tupaan omiltaankin. Puolueen julkikuvaa mustasivat myös puolueen riveistä terveysfirmojen suurille palkoille pompanneet erityisavustajat ja entiset kansanedustajat.
Orpo ei perääntynyt, häneltä jäi puolestaan elämään lause ”vanhus ei ole desimaali”. Kokoomus otti vaaleissa takkiin, hoitajamitoitus saattoi hyvinkin olla vaalitappion ratkaiseva syy.
Nyt palikat ovat kääntyneet.
Kokoomus harkitsee syyskauden alkuun välikysymystä terveydenhuollosta ja hoitajamitoituksesta.
Ja kepu peruu puheitaan.
Ja vaatii Krista Kiurua perhe- ja peruspalveluministeriä tuuraavaa Aki Lindéniä (sd) tarttumaan toimeen.
Keskustan jyväskyläinen kansanedustaja oli asialla jo tiistaina.
Lue lisää: Keskustan Könttä vaatii hallitusta lykkäämään hoitajamitoituksen kiristämistä
Lue lisää: Pääkirjoitus: Vastuuministerin käsien levittely hoitojonojen edessä ei riitä – nyt puhutaan jo potilasturvallisuudesta
Tällä hetkellä vanhusten hoitajamitoitus on yksi suurimmista syistä hoitajapulaan ja sitä kautta terveydenhuollon kriisiin.
Hoitajamitoituksen takia yksityisellä puolella on tyhjillään noin 3 000 vanhusten hoitopaikkaa – koska hoitajapulan takia kiintiöitä ei voida täyttää riittävän pätevillä hoitajilla.
Vaatimukset täyttäviä hoitajia ei yksinkertaisesti ole. Liekö koskaan tuleekaan? kuuluu kysymys.
Vanhuksia pidetään kotihoidossa, osin todella surkeissa oloissa, josta he tulevat päivystykseen ja täyttävät sairaalapaikat.
Nyt hoitajamitoitus on 0,6 vanhusta kohden. Ensi huhtikuun alusta – aprillipäivänä –hoitajamitoitus laajenee täyteen mittaansa eli 0,7:ään.
Tätä siis keskusta, hoitajamitoituksen aikaisempi kannattaja, heräsi tänä aamuna vastustamaan.
Jonkinlaisen arkijärjen äänen keskusteluun toi tänään Helsingin Sanomien haastattelema Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari. Arkitasolla asioita seuraava Saari varoittaa, että Suomessa nippelilainsäädäntö on viety liian pitkälle.
Väki loppuu kiristyvien vaatimusten takia väistämättä.
– Eihän nyt kaikkiin hoiva-alan tehtäviin tarvita mitään pitkälle vietyjä tutkintoja. Vanhuksen vieminen päiväsaliin, pesujen hoitaminen, ulkoilutus ja ruokailussa avustaminen onnistuvat ilmankin. Omaishoitajatkin tekevät hoivatyötä ilman mitään koulutusta, Saari sanoo.
Saaren mukaan nykyiset lait ovat niin kaukana reaalimaailmasta, että niiden toimeenpano tuottaa suuri vaikeuksia ja lisää julkisia menoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan sote-alalle tarvitaan 2030-luvun alkupuolelle mennessä noin 70 000 työntekijää nykyistä enemmän. Lisäksi tulee korvata yli 130 000:n eläkkeelle siirtyvän työt.
Yhtälössä on tekemistä.
Voi olla, että viimeistään arki pakottaa asenteiden muutoksiin.
Kepu näyttää olevan nyt sillä tiellä.
