Kommentti: SM-liigan häpeätahra sortui urheilun rumimpaan ratkaisuun

Kaukana ovat ne ajat, kun SaiPa oli Suomen kaunein pikkuseura, kirjoittaa jääkiekkotoimittaja Sami Hoffrén.

Tappioputkia. Viestikohua. Tylyjä turpasaunoja niin jäällä kuin oikeudessa. Selittelyä. Anteeksipyyntöjä. Pelaajarulettia. Ja lisää turpasaunoja.

Siinä tiivistettynä Lappeenrannan SaiPan farssimainen kausi. SaiPa on ollut jo lokakuusta lähtien pomminvarma SM-liigan jumbojoukkue.

Jonkun pitää olla joka kausi viimeinen. Ei siinä mitään. Eri asia on, miten jumbosijalle päätyy.

Tällä hetkellä SM-liigassa todistetaan yhtä lähihistorian häpeällisintä kyntömaratonsuoritusta. SaiPa on sementoinut paikkansa jumbona 0,88 pisteen keskiarvolla.

SM-liigassa on pelattu 60 ottelun systeemillä kaudesta 2010–11 lähtien. Tältä ajalta heikoin suoritus on Porin Ässillä, joka konttasi 0,78 pisteen tahdilla kaudella 2018–19. Seuraavalla kaudella Vaasan Sport oli jumbo 0,83 pisteen keskiarvolla. Kaudella 2013–14 KalPa kynti 0,85 pisteen tahdilla.

SaiPalla on kaikki farssin ainekset kasassa noustakseen Ässien ohi ”kärkipaikalle”.

Torstai-iltana Kisapuistossa SaiPa paskoi housuunsa häpeällisellä tavalla, kun Kärpät kävi nöyryyttämässä Idän ihmettä. Kahden erän jälkeen Kärpät johti 8–0. Sen jälkeen vieraat nostivat jalan kaasulta ja lopputulos oli SaiPa 2, Kärpät 8.

SaiPalla oli edelliseltä illalta 0–5-selkäsauna Ilveksen vieraana. Nyt letkussa on kuusi tappiota.

Ei ole täysin mahdoton ajatus, ettei SaiPa voita enää yhtään ottelua loppukaudella. Sen verran karmeassa kyykyssä koko organisaatio on tällä hetkellä.

SaiPa on voittanut 20 viime ottelustaan varsinaisella peliajalla tasan yhden. Näiden otteluiden maaliero on -43.

SaiPalla on kautta jäljellä vielä 17 ottelua. Vapauttava kongi kumahtaa vasta kuuden viikon päästä, jonka jälkeen saa lähteä huutamaan vaikka Leville. Tosin ei tuon organisaation ihmisiä kannattaisi edes päästää Etelä-Karjalan rajojen ulkopuolelle nolaamaan itseään enempää.

SaiPa on sortunut urheilun rumimpaan ratkaisuun. Kaikesta tekemisestä huokuu, että SaiPa on luovuttanut. Pelaajat ovat luovuttaneet. Ketään ei kiinnosta. Omat kannattajatkin häpeävät silmät päästään jäällä päättömästi pyörivää ryhmää.

Mutta eihän tälläkään ole loppujen lopuksi mitään väliä, koska ensi kaudella saa taas osallistua SM-liigaan.

Kauniissa maailmassa SaiPan kohtalo ratkeaisi urheilullisin perustein karsintasarjassa, mutta tämä on kokonaan toinen keskustelu.

Kyse ei ole pelkästään tästä kaudesta. SaiPassa on vedelty penaaliin jo monta vuotta putkeen.

Mestarivalmentaja Pekka Virran piti tuoda ryhtiä ja suuntaa painajaismaisen sekoilukauden jälkeen, mutta Virran alaisuudessa ensimmäinen kausi päättyi sijaan 14. Pelaajamateriaali oli hyvin vaatimaton eikä Virta saanut ajettua vaativaa pelitapaansa sisään.

Virta sai huomata nopeasti, että SaiPassa työskentely on järjettömän iso työmaa.

Tämä kausi lähti heti paukusta vinoon. SaiPa otti 11:sta ensimmäisestä ottelustaan 10 kertaa turpaan. Siinä välissä Virta ehti vahingossa lytätä pelaajiaan WhatsAppissa, ja viestikohun jälkilöylyissä Virran ja SaiPan tiet erkanivat.

Virkaa tekevän päävalmentajan Ville Hämäläisen alaisuudessa SaiPa piristyi hetkellisesti, mutta paluu arkeen koitti nopeasti.

Nyt on katsottava isompaa kuvaa kuin vain heikkoa joukkuetta tai surkeita tuloksia.

Katseet pitää suunnata toimiston ja seurajohdon suuntaan. Mikä on SaiPan operatiivisen seurajohdon kompetenssi?

Edellisen kerran SaiPa pelasi puolivälierissä keväällä 2018. Kauden jälkeen seuralegenda Jussi Markkanen siirtyi toimitusjohtajaksi. Kiistaton fakta on, että SaiPa on ajautunut nykyiseen mitättömyyden tilaan Markkasen aikakaudella.

SaiPa on rämpinyt kymppisakin ulkopuolella kevään 2019 jälkeen, eikä tunnelin päässä näy valoa.

”

SaiPan identiteetti on hukassa ja seurakulttuurissa on jotain mätää

SaiPa on SM-liigan ainoa seura, jossa ei ole erikseen palkattua urheilujohtajaa. Markkanen hoitaa kolmatta kauttaan toimitusjohtajuuden lisäksi myös urheilujohtajan virkaa. Siinä on yksi titteli liikaa. Markkanen on varmasti sydämellään mukana SaiPassa, mutta kuorma on aivan liian iso.

Markkasen mukaan uusi urheilujohtaja on tarkoitus palkata viimeistään kesällä. Palkkaus on seuran tulevaisuuden kannalta kriittinen.

Seurassa on paljon entisiä SaiPan pelaajasuuruuksia töissä, mutta ulkopuolelle SaiPa näyttäytyy liian sisäänpäin lämpiävältä klubilta. Tehdäänkö päätöksiä aidosti SaiPan edun vai lämpimien suhteiden ylläpitämisen mukaan?

SaiPan kokoisessa pikkuseurassa ei olisi varaa antaa yhtään siimaa sisältöosaamisessa tai pelaajarekrytoinnissa. Nyt osaaminen sakkaa vähän joka osa-alueella.

Kun Virran tasoinenkin valmentaja joutuu nostamaan kädet pystyyn, on kysyttävä, kuka päävalmentaja edes haluaa siirtyä SaiPaan. Nykyisessä tilanteessa se on ammatillinen itsemurha.

SaiPan identiteetti on hukassa ja seurakulttuurissa on jotain mätää.

Kaukana ovat ne ajat, kun SaiPa oli Suomen kaunein pikkuseura. Sympaattisesta Idän jättiläisestä on tullut SM-liigan häpeätahra.