Helsingissä kirkko kiinnostaa etenkin nuoria muuhun Suomeen verrattuna. 28-vuotiaat ovat evankelis-luterilaisen kirkon suurin ikäluokka Helsingissä.
Helsinkiläiset nuoret aikuiset ovat monella tapaa poikkeuksellista väkeä, ainakin jos vertaa muun Suomen ikätovereihin.
Yksi syy siihen löytyy kirkkoon kuulumisen suosiosta. Helsingin 20–29-vuotiaat ovat kaupungin suurin kirkkoon kuuluvien ikäryhmä, sillä heitä on yhteensä 47 500.
– Jos kysyisi ihmisiltä tietokilpailukysymyksenä tästä, luulen, että aika harva osaisi tuolla tavalla vastata, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.
Rintamäen mukaan pääkaupunki poikkeaa koko kirkon jäsenprofiilista, sillä koko Suomen tarkastelussa korostuu selkeämmin iäkkäämmät ikäryhmät.
Tieto yllätti myös 28-vuotiaan Konsta Kolehmaisen, joka on ikänsä puolesta Helsingin tyypillisin kirkon jäsen. Kolehmainen on myös ateisti.
– Käsitykseni on se, että kukaan lähipiirissäni kirkkoon kuuluva ei ole tunnustuksellinen millään tavalla. Kaikki ovat hyvinkin maallistuneita ihmisiä, hän toteaa.
Etäinen mutta läheinen kirkko
Historiaa opiskellut Kolehmainen haluaa kuulua kirkkoon muun muassa siksi, että hän arvostaa kirkkoa historiallisena instituutiona. Hän suhtautuu positiivisesti siihen, että kirkon vanhoista kiinteistöistä ja kirkkotaiteesta pidetään huolta verovaroin.
Kolehmaisen mielestä on hienoa, että kirkon tiloissa järjestetään myös esimerkiksi konsertteja ja elokuvanäytöksiä, joilla ei ole varsinaista hengellistä sanomaa. Sellaisia hän on itsekin käynyt katsomassa.
Hän mainitsee myös kirkon nuorisotoiminnan, josta hänellä on omastakin takaa hyviä kokemuksia.
– Omassa kotiseurakunnassani tämä oli aikanaan loistavasti järjestetty. Koin, että yhdessäoloon seurakunnan nuorisotilassa ei liittynyt minkäänlaista herätyksellistä toimintaa, vaan se oli pikemminkin sitä, että oli kuumaa kahvia, korttipelejä ja biljardia. Se oli nuorelle tärkeä juttu.
Toisaalta Kolehmaiselle kirkko näyttäytyy samalla etäiseltä siksi, että uskonnollisuus ei kuulu hänen elämäänsä.
Hän arvioi, että moni alle kolmekymppinen on kirkon jäsenenä vain siksi, että ei ole saanut aikaiseksi erota.
Toisaalta Kolehmainen pohtii, että monella syyt kuulua kirkkoon voivat olla hyvin samoja kuin hänellä.
Hyväntekeväisyystyö puhuttelee
Helsingin nuorten aikuisten korkeaa kirkon jäsenmäärää selittää Juha Rintamäen mukaan osaltaan se, että pääkaupunki vetää puoleensa maakuntien nuoria aikuisia esimerkiksi opiskelemaan.
Hän nostaa esiin myös, että Helsingin nuorten aikuisten osuus on jo valmiiksi suhteessa suuri, kun vertaa maakuntien iäkkäämpään väestörakenteeseen.
Rintamäki arvioi, että nuorten aikuisten keskuudessa korostuu pyrkimys tehdä maailmasta parempi paikka samalla, kun huolta koetaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja ihmisten eriarvoisuudesta. Hän uskoo, että kirkon tekemä hyväntekeväisyystyö resonoi Z-sukupolvessa ja millenniaaleissa.
– Itse ajattelen, että kun nuoret käyvät keskusteluja, että miksi kuulua tai ei kuulua kirkkoon, tämä aspekti varmasti nousee esiin, Rintamäki sanoo.
Rintamäki uskoo myös, että nuorten aikuisten kokema hengellisyys on kasvattamassa suosiotaan nykyisessä maailmanajassa.
Tavat sen harjoittamiseen ovat kuitenkin monesti hyvin erilaisia, kuin edellisillä sukupolvilla.
Kirkosta eronneiden määrä kasvoi
Vaikka merkittävä osa helsinkiläisnuorista haluaa kuulua kirkkoon, on mainittavaa myös se, että viime vuonna kirkosta eronneiden määrä kasvoi entisestään.
Koko maassa useimmiten kirkosta erosivat 18-vuotiaat, joita oli lähes kuusi prosenttia eronneista.
Kuvaavaa on sekin, että yli kolmannes eronneista on juuri 20–29-vuotiaita.
Vuoden mittaan eronneiden joukko, noin 64 000 ihmistä, oli kaikkien aikojen kolmanneksi suurin.
Kirkosta eroamisten syitä selittää yhteiskunnan maallistuminen sekä halu jättää kirkollisvero maksamatta, kertoo Eroakirkosta-palvelun tiedottaja Jori Mäntysalo tiedotteessa.
Kolehmainen ei ole eronnut kirkosta eikä ole sellaista suunnitellut.
– Haluan kuitenkin kannustaa pohtimaan sitä, kuinka monet kirkon tarjoamat toiminnot, kuten nuorisotyö, voitaisiin järjestää maallisten instituutioiden toimesta, hän sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 6.2. kello 23:een saakka.
