Uudella laskentatavalla koronaviruskuolemien määrä Suomessa on vain 60 prosenttia siitä, mihin on päädytty aiemmalla menetelmällä.
Koronakuolleisuus on tänä vuonna moninkertainen aiempiin pandemiavuosiin verrattuna. Kuva: Emilia Kangasluoma
Annikka Mutanen HS
Koronavirustautiin on kuolintodistusten perusteella kuollut Suomessa tähän mennessä 4 400 ihmistä. Niin monelle vainajalle lääkäri on merkinnyt koronan peruskuolinsyyksi.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta seurannasta, jota laitos alkoi julkaista torstaina.
Uudella laskentatavalla koronaviruskuolemien määrä on vain 60 prosenttia siitä, mihin on päädytty aiemmalla menetelmällä. Aiemmin luettiin koronaan kuolleiksi kaikki, jotka ovat kuolleet 30 päivän sisällä varmennetusta tartunnasta.
Tilastokeskus julkaisi perjantaina kuolemansyytilaston vuodelta 2021. Silloin tautiin kuoli 952 ihmistä.
Suurempi kiinnostus kohdistuisi tähän vuoteen, koska enin osa kuolemista on Suomessa kertynyt vuoden 2022 aikana.
Kuluvan vuoden tilasto valmistuu vasta vuoden kuluttua, mutta tulosta voi ennakoida, koska Tilastokeskuksen lopullinen tilasto ja THL:n seuranta muodostuvat nyt samalta pohjalta eli hoitavien lääkärien kirjoittamien kuolintodistusten perusteella.
Kuolintodistusten alustavan seulonnan mukaan koronavirustauti on ollut tämän vuoden aikana peruskuolinsyy 3 055 kuolemassa, kertoo johtava asiantuntija Sirkka Goebeler THL:n oikeuslääkintäyksiköstä. Lisäksi koronavirustauti on arvioitu myötävaikuttaneeksi syyksi 1 700 kuolemassa.
Grafiikka näyttää, miten hyvin tai huonosti vastaavat toisiaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto, THL:n kuolintodistusten perusteella tekemä alustava laskenta ja 30 päivän sisällä tartunnasta kuolleet kolmen pandemiavuoden ajalta.
Ensimmäisenä koronavuonna luvut olivat melko yhtäpitäviä, koska tautitapaukset olivat harvinaisia ja taudinkuva nykyistä vakavampi, Goebeler sanoo.
Kun tapausmäärä lähtee kasvuun, heittoa syntyy enemmän, hän arvioi. Vuoden 2021 lopulla tartunnat ampaisivat omikronmuunnoksen myötä nousuun, ja tämän vuoden aikana virus on kulkenut väestön läpi.
Rokotusten ja lievemmän virusmuodon ansiosta entistä harvempi tartunnan saaneista on kuollut. Mutta kun suurin osa suomalaisista on nyt saanut taudin, on kuolemiakin kertynyt moninkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna.
Lisäksi moni on sattunut saamaan kuukauden sisällä ennen kuolemaansa tartunnan, joka ei ole vaikuttanut kuolemaan.
Siksi vanha WHO:n suosittelema seurantatapa on alkanut tuottaa epäluotettavia tuloksia.
Keskustelussa koronaviruskuolemien tilastoinnista on myös epäilty, että osa kuolemista jää pois tilastoista, koska kaikkien epäiltyjen tartuntojen testaaminen on lopetettu.
Sairaaloissa testausta on jatkettu järjestelmällisesti, Goebeler sanoo. Hoitava lääkäri voi sitä paitsi kirjata kuolintodistuksiin kuolinsyyn oireiden ja epidemian perusteella, vaikka testiä ei olisi tehty tai tulos olisi saatu kotitestistä.
Kuolemansyytilasto antaa vihiä myös siitä, miten pandemia on vaikuttanut kokonaiskuolleisuuteen.
Suomalaisia kuolee nyt joka tapauksessa vuosi vuodelta enemmän, koska suuret ikäluokat ovat tulleet ikään, jossa kuollaan vanhuuteen liittyviin sairauksiin.
Ensimmäisenä koronavuonna 2020 väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kokonaiskuolleisuus ei kasvanut edellisvuodesta vaan pysyi lähes ennallaan sekä miehillä että naisilla.
Vuonna 2021 ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu kuolleisuus nousi 1,4 prosenttia. Työikäisellä väestöllä se kuitenkin laski 2 prosenttia.
Eniten vuonna 2021 lisääntyivät muistisairauksiin ja koronaan liittyvät kuolemat. Koronavirustaudin osuus kaikista kuolemista oli kaksi prosenttia. Muistisairauteen kuoli joka viides.
Kun koronavirus oli myötävaikuttaja, vainaja oli usein monisairas ja peruskuolemansyy yleisimmin sydän- ja verisuonitauti. Se on yhä edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy.
