Koronavuodet loivat tietoliikenteeseen kysyntäbuumin, joka jatkuu. Lounealla arvioidaan Suomessa olevan miljoona asuntoa ilman kuituliittymää, joten investoitavaa riittää.
Tietoliikenneoperaattori Lounean liiketoimintajohtaja Harri Suokon mukaan koronavuodet toivat mukanaan nopeiden tietoliikenneyhteyksien kysyntäbuumin.
Kun koronarajoitukset poistuivat, vain puolet ihmisistä palasi etätöistä toimistoihin.
– Yhtäkkiä tietoliikenteestä tulikin paljon isompi asia, kuin mitä se oli aikaisemmin ollut. Kysyntä jäi päälle, Suokko sanoo.
Lounea aikoo investoida valokuituverkkoon Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla jopa noin 20 miljoonaa euroa tulevien vuosien aikana.
– Tämä on pitkäjänteistä infraliiketoimintaa, mutta kyllä me ihan kohtuullista tuottoa uskomme saatavan sijoitetulle rahalle. Investointi on 25 vuoden poistoajoilla, joten se on todella pitkää rahaa, Suokko sanoo.
Tulevaisuuden tiedonsiirtotekniikka
Valokuituverkon etuna langattomiin 5G-verkkoihin pidetään toistaiseksi toimintavarmuutta: sää, maastoesteet tai verkon ruuhkautuminen eivät juuri vaikuta netin toimivuuteen.
Apulaisprofessori Petri Välisuo Vaasan yliopiston Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksiköstä muistuttaa, että myös mobiiliverkot kehittyvät kovaa vauhtia.
– 5G-verkot ovat kehittymässä luotettavammiksi ja viiveeltään pienemmiksi. Saa nähdä mihin kilpailu vie ja tekniikka kehittyy. 5G ei ole vielä siinä kuosissa mitä sen on suunniteltu olevan, Välisuo sanoo.
Välisuo arvioi, että kuudennen sukupolven 6G-verkko voisi olla käytössä vuonna 2030.
Tuleeko langaton tiedonsiirtotekniikka ajamaan valokuidun ohi jossain vaiheessa?
Välisuo toteaa, että valokuitutekniikka kehittyy edelleen. Uusia mobiiliverkkosukupolvia tulee noin kymmenen vuoden välein.
– Kun suunnitelmat ovat valmiina, menee muutama vuosi kunnes se on oikeasti käytössä. Varmaa on, että mobiiliverkoissa kapasiteetti kasvaa ja se täyttää entistä useamman asiakkaan tarpeet tulevaisuudessa, Välisuo arvelee.
Suokko puolestaan arvioi, että käytännössä koko Suomeen on rakennettu valokuituverkko vuoteen 2030 mennessä.
Se vaatii kuitenkin isoja investointeja.
– Vielä on paljon korvattavaa kupariverkkoa jäljellä. Arviomme mukaan noin miljoona asuntoa on vielä ilman kuituliittymää. Se on meidän markkina, Suokko laskee.
Keväällä taas rakennetaan
Nopean tiedonsiirtoyhteyden valokuituverkon rakentaminen jatkuu pohjalaismaakunnissa taas kevään sulattaessa routaa.
Seinäjoella Lounea sai Suokon mukaan viime vuonna noin puolet omakotialueista rakennettua.
– Tarkoitus on tehdä kaikki alueet sillä vauhdilla kun kaivinkoneita löytyy, Suokko sanoo.
Vaasassa yhtiö on tehnyt rakentamispäätökset Asevelikylän, Gerbyn, Kotirannan ja Vetokannaksen alueilla. Kokkolassa valokuituverkon liittymien myynnin yhtiö aloitti keskusta-alueelta.
– Tammikuussa teimme ensimmäiset rakennuspäätökset ja ne ovat merkittäviä kummankin kaupungin osalta, Suokko lisää.
Lounean liikevaihto oli vuonna 2021 noin 60 miljoonaa euroa. Yhtiön kasvun rajat tulivat vastaan Lounais-Suomessa ja se lähti laajenemaan valtakunnalliseksi tietoliikenneoperaattoriksi.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 8. helmikuuta kello 23 asti.
