Tuulivoimapuistoista pitää rakentaa jopa kymmenien kilometrien mittaiset liityntälinjat valtakunnan voimajohtoverkkoon. Maanomistaja saa pakkolunastuksessa korvausta vuodessa 5–15 euroa hehtaarilta.
Tuulivoiman vilkkaana etenevä rakentaminen vaatii huiman määrän uusia voimajohtoja, joilla voimaloiden tuottama sähkö saadaan sähköverkkoon. Johdot tulevat valtaosin yksityisten maanomistajien maalle. Jopa tuhannet maanomistajat ovat tyytymättömiä korvauksiin, joita linjojen lunastuksista maksetaan.
Yksi johtokäytävä valtakunnan voimajohtoverkkoon voi olla kymmeniä kilometrejä pitkä ja kulkea jopa satojen maanomistajien maiden halki.
Maiden käyttöoikeus luovutetaan tuulipuistoyhtiöille lunastustoimituksen (kansan suussa pakkolunastuksen) kautta ja tuuliyhtiö maksaa maapohjasta toimituksessa määritellyn hinnan, yleensä 200–800 euroa hehtaarilta vuosikymmenten käyttöoikeudesta, vuodessa siis tavallisesti 5–15 euroa/hehtaari.
Lisäksi maanomistaja saa markkinahinnan linjan tieltä kaadettavista puista.
Metsänomistajat pitävät maksettua lunastuskorvausta pilkkahintana. Esimerkiksi verohallinto katsoo, että keskimääräinen metsän kasvu on esimerkiksi Keski-Suomessa reilusti yli 100 euroa/vuosi.
Tuulivoimaa vahvasti kannattava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) näkee paljonkin korjattavaa lunastuskorvausten maksutasoissa, joita maanomistajat saavat luovuttaessaan maitaan ja metsiään vuosikymmeniksi tuulivoimayhtiöiden liityntälinjakäyttöön lunastustoimituksissa eli kansanomaisesti pakkolunastuksissa.
– Lunastuskorvaus on erittäin iso kysymys. On selvää että maksutasot eivät tällä hetkellä vastaa markkinahintaa. Maksetut korvaukset ovat verrattain pieniä, Lintilä arvioi.
Rahasta se ei ole Lintilän mukaan kiinni.
– Tuulivoimasta saatava hinta suhteessa investointiin on näille yhtiöille tällä hetkellä erittäin hyvä. Kyllä siellä on varaa maksaa hinnat vuokrina maanomistajille ja kiinteistöverona kunnalle, Lintilä painottaa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) suhtautuu tilanteeseen diplomaattisemmin. Ympäristöministeriössä laaditaan parhaillaan uusia ohjeita tuulivoimarakentamiseeen.
Ohisalo korostaa, että nykyisen lain kirjaimen mukaisesti omistajan pitäisi aina saada täysi korvaus lunastettavasta omaisuudesta.
– Jos nykylaissa on puutteita, seuraavien hallitusten täytyy miettiä siihen korjauksia. Tämä hallitus ei niitä enää valitettavasti ehdi tekemään, Ohisalo toteaa.
Tuulivoimayhtiöt ja myös kantaverkkoyhtiö Fingrid (omissa verkkohankkeissaan) ovat todenneet, että ne maksavat maanomistajille juuri sen, mikä Maanmittauslaitoksen vetämässä lunastustoimituksessa määrätään maksettavaksi.
Mikään ei estä maksamasta enemmän, mutta siihen on ollut haluja laihasti.
Lintilä: Ratkaisut maanomistajien kanssa
Matalien korvausten takia Lintilä pitää ongelmallisena, mutta toisaalta ymmärrettävänä, että kriittisyys tuulipuistojen siirtoverkkoja kohtaan on kasvanut.
Lintilän mukaan loputtomiin ei voida mennä lunastuksien kautta, vaan tuulipuistoyhtiöiden tulee jatkossa hakea entistä enemmän ratkaisuja yhdessä maanomistajien kanssa.
– Koska jos paikallinen vastustus nousee siirtoverkkojen takia ja niitten vetämiset aiheuttavat ongelmia, se tulee vaikuttamaan myös tuulivoimarakentamiseen ja rajoittamaan sitä, Lintilä sanoo.
Erilliseen tuulivoimalakiin sen enempää Lintilä kuin Ohisalokaan eivät näe tarvetta ainakaan nykyoloissa.
– Ei tarvita. Nykymalli on toiminut tähän asti melko hyvin, Ohisalo sanoo.
– Me on verrattain hyvin pärjätty voimassa olevilla lailla, Lintilä toteaa.
Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimasääntelyyn on laadittu oma nimikkolakinsa.
Nykylaki vuodelta 1977
Nykyinen lunastuskäytäntö pohjaa lunastuslakiin vuodelta 1977. Uudistusaikeita on ollut: siitä oli maininta niin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen (2015–2019) hallitusohjelmassa kuin nykyisen Sanna Marinin (sd.) hallituksenkin hallitusohjelmassa (s.91) (siirryt toiseen palveluun): Toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain kokonaisuudistus.
Yhtä raporttia pidemmälle ei ole päästy. Työryhmän mietintö (siirryt toiseen palveluun) julkaistiin huhtikuussa 2019.
– Olemme yrittäneet uudistaa lunastuslakia kaksi hallituskautta, mutta valmista ei ole tullut, puuskahti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Ylelle viime syksynä.
Seuraava yritys on kevään eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Lintilä on istunut niin Sipilän kuin Marininkin hallituksissa, mutta ei lunastuslain vastuuministerin pallilla. Lunastuslain uudistus kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Sipilän hallituksessa oikeusministerin postia hoitivat Jari Lindström (ps.) ja Antti Häkkänen (kok.). Marinin hallituksen oikeusministeri on Anna-Maja Henriksson (r.)
Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23 saakka.
