Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää kotitalouksien taloudellista tilaa. Työryhmän selvitys valmistuu huhtikuun puolivälissä, jolloin uuden hallituksen kokoaminen on täydessä käynnissä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva
Veli-Pekka Lehtonen HS
ValtiovarainministeriÖ kertoi keskiviikkona asettaneensa työryhmän selvittämään kotitalouksien velkaantumisen ja korkojen nousun tilannetta.
Käytännössä kyse on selvitystyöstä, jonka takana on valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) tammikuinen väläytys, jossa hän nosti esiin asuntolainojen korkovähennysten mahdollisen palauttamisen.
Onko selvitettävänä juuri asuntolainan korkovähennyksen palauttaminen, työryhmää vetävä valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen?
”Jos selvityksessä havaitaan, että julkisen vallan on syytä tehdä jotakin, niin korkovähennys voi silloin olla yksi lukuisista toimenpiteistä, keino muiden joukossa. Työryhmä ei keskity pelkästään tähän asiaan”, Majanen sanoo.
Lue lisää: Tutkijat tyrmäävät Saarikon ajatuksen: asuntolainojen korkovähennys hyödyttäisi lähinnä hyvätuloisia
Asuntolainojen korkovähennysoikeutta pienennettiin asteittain kymmenen vuoden ajan, ja se poistui lopullisesti vuodenvaihteessa.
Ajatus korkovähennyksen palauttamisesta on pääosin tyrmätty taloustieteilijöiden piirissä.
”Ekonomistit ovat korkovähennyksen pääosin torjuneet, mutta toisessa vaakakupissa on voimakas inflaatio ja nopea korkojen nousu. Se totta kai kuormittaa kotitalouksia ja silloin yksi pohdittava asia voi olla korkovähennyksen palauttaminen, mutta en halua millään tavalla ennakoida tätä”, Majanen arvioi.
Kansliapäällikkö Majasen mukaan myös velkakatto on selvitettävien asioiden listalla. Valtiovarainministeri Saarikko linjasi kesällä 2021, että velkakattoa ei toteuteta.
Velkakatolla estetään kotitalouksia ottamasta maksukykyynsä nähden liian suuria lainoja.
Miksi velkakatto on uudestaan pöydällä, Juha Majanen?
”Työryhmän työtä ei pidä etukäteen rajata ja kaikki keinot on pohdinnassa velkakatto mukaan lukien”, Majanen perustelee.
Syytä voi hakea taloustilanteesta. Tämän vuoden tammikuussa Suomen Pankki huolestui suurista lainoista. Pelkona on, että suomalaiset voivat joutua pakkomyymään kotejaan.
Lue lisää: Suomen Pankki huolestui suurista lainoista – suomalaiset voivat joutua jopa pakkomyymään asuntojaan
Majanen sanoo, että työryhmä tulee pohtimaan kotitalouksien tilaa useasta eri vinkkelistä.
”Esillä on kotitalouksien, asuntovelallisten, asuntomarkkinoiden, lainanantajien eli pankkien näkökulma sekä myös rahoitusmarkkinoiden näkökulma. Julkisen talouden näkökulma on tietenkin myös yksi eli se, mikä on veronmaksajan rahalle tehokkainta ja perustelluinta”, Majanen sanoo.
”Ja keinoja mietittäessä halutaan nostaa esiin sellaisia, jotka ovat kannusteita oikeaan suuntaan. Että ei kamppailla markkinaa vastaan.”
Muilla työryhmän mahdollisesti esiin nostamilla talouskeinoilla Majanen ei halua spekuloida. Työryhmän on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi huhtikuun puolivälissä, jolloin eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut ovat käynnissä.
”Työryhmä tähtää siihen, että seuraavan vaalikauden hallitus voi ohjelmassaan tai alkutaipaleella tehdä tarvittavia linjauksia, ja tätä työtä varten työryhmä luo tietopohjaa”, Majanen sanoo.
Finanssiala arvosteli keskiviikkona ministeriön päätöstä jättää pankit uuden työryhmän ulkopuolelle.
Kansliapäällikkö Majasen mukaan työryhmä haluttiin pitää viranomaisten välisenä. Jäseninä on ministeriön lisäksi Suomen Pankista sekä Finanssivalvonnasta.
”Tarkoitus on kuulla finanssialaa asiantuntijoina”, Majanen sanoo.
