Kysyimme lukijoilta kokemuksia kouluruokailusta, johon monissa kouluissa on varattu aikaa vain 20 minuuttia. Jonotuksen jälkeen itse syömiselle jää ihan liian vähän aikaa.
Monissa kouluissa ruokailu hoidetaan noin 20 minuutissa ja itse syömiselle jää hyvin vähän aikaa. Suosituksen mukaan syömiselle pitäisi olla aikaa vähintään puoli tuntia. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Colourbox
Elli Suutari
Eteläpohjalaisen Millan poika on viidennellä luokalla. Pojan luokalla on kouluruokailuun aikaa päivittäin noin 20–25 minuuttia. Siinä ajassa täytyy siirtyä ruokalaan ja jonottaa linjastolla. Itse syömiselle jää usein aikaa ehkä vartti.
– Ruokailu ei ole millään tavalla mieluisaa, se on lähinnä suorittamasta. Opettaja kiertää uhkailemassa, että jos ette ole pian valmiita, Wilmaan tulee merkintä, hän kuvailee poikansa kokemuksia.
Milla oli yksi vastaajista, kun Ilta-Sanomat kysyi lukijoiltaan kokemuksia kouluruokailusta. Kyselyyn tuli yli sata vastausta eri puolilta Suomea. Kiire tuntui vaivaavan ruokailua peruskoulun kaikilla luokilla nuorimmista ysiluokkalaisiin.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksen mukaan aterioinnille pitäisi olla aikaa vähintään 30 minuuttia. Vastaajien kertoman perusteella se ei tunnu toteutuvan monessakaan koulussa.
Uudellamaalla asuvan äidin viidesluokkalaisella on refluksitauti. Tämän koulussa ruokailuun on aikaa vain 20 minuuttia. Refluksitaudissa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen. Nopea syöminen on äidin mukaan pahentanut lapsen oireita.
Lue lisää: Huolestunut äiti Helsingin Sanomissa: kouluruokailu opettaa lapset hotkimaan
Ilta-Sanomien kyselyyn vastaajat kertovat, että lapselle voi jäädä nälkä, kun tämä ei ehdi hakea lisää ruokaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Vanhemmat kritisoivat lyhyitä ruokataukoja myös siitä, etteivät ne jätä minkäänlaista mahdollisuutta opetella yhteiseen ruokailuun kuuluvia sosiaalisia taitoja. Uudellamaalla asuvan Mikko Virtasen poika on ensimmäisellä luokalla.
Poika on välillä myöhästynyt seuraavalta tunnilta, koska on yrittänyt syödä itsensä kylläiseksi. Pojan mielestä ruokailu on ainoa ikävä asia koulussa.
– Lapset eivät yhtään voi jutella ruokailun lomassa, heidän on vain ahmittava ruokaa suuhunsa. Kyllä ruokailun kuuluisi olla sellainen, että voitaisiin vähän keskustella päivästäkin. Jos halutaan, että lasten vuorovaikutustaidot pysyvät yllä, Virtanen sanoo.
Etenkin korona-aika teki ruokatauoista vielä lyhyempiä, kun ruokailut pyrittiin järjestämään niin, etteivät ryhmät kohtaa toisiaan. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 ala- ja yläkoululaisille tekemässä kyselyssä hieman alle 45 prosenttia oli sitä mieltä, että kouluruokailuun on aina tarpeeksi aikaa.
Kahdeksasluokkalaisista samaa mieltä oli ainoastaan noin 37 prosenttia vastanneista.
Helsingin yliopiston dosentti Kristiina Janhosen mukaan kouluruokailulla on ravitsemuksellisen tehtävän lisäksi myös virkistystehtävä. Ruokailun kuuluisi olla lepohetki päivän keskellä.
– Jos aikaraami kutistuu kovin pieneksi, siinä ei kerkeä lepäämään.
Janhosen mukaan etenkin nuorille ruokailussa on tärkeää sosiaalisuus.
– Paljon keskustellaan siitä, kuinka yläkoululaiset jättävät kouluruokailuja väliin. Ruokailutilanteeseen ja ilmapiiriin vaikuttaminen voivat olla keinoja huolehtia siitä, että ruokalaan on kiva tulla.
Osa kyselyyn vastaajista kertoo työskentelevänsä opettajina ylä- tai alakouluissa. Hekin kritisoivat kiirettä.
– Olisi mukava ehtiä rupattelemaan esimerkiksi juuri ruokapöydässä ja samalla opettaa keskustelutaitoja. Mutta ihan pienetkin jo oppivat sen, että jos ruokailu venyy, se on ulkoilusta pois, yksi kirjoittaa.
Ilta-Sanomien kyselyn vastaaja muistuttaa kouluruokailun olevan monille myös taloudellinen helpotus vaikeina aikoina. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Kiireellä hotkittu lounas ei anna kuvaa terveellisestä ja sosiaalisesti kestävästä ruokailutilanteesta, jollaista koulun on tarkoitus opettaa.
Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkärin Pertti Mustajoen mukaan liian nopea syöminen voi johtaa ylisyöntiin, kun kylläisyyden tunne ei ehdi syntyä.
– Se ei ole hyvä ylipaino-ongelmien kannalta. Vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska kouluruoka on muuten niin terveellistä, hän sanoo.
Suosituksen mukaan sopiva ajankohta ruokailulle on noin kello 11–12. Etenkin isoissa yhtenäiskouluissa, joissa ruokailut on porrastettu, ensimmäiset saattavat kuitenkin joutua syömään jo koulupäivän alussa.
– Lapsi menee kymmeneksi kouluun, ja hänellä voi olla jo viisitoista yli kymmenen ruokailu. En käsitä tämmöistä toimintaa ollenkaan, sanoo refluksitautia sairastavan lapsen äiti.
