Kansliapäälliköt julkaisivat maanantaina raportin, jonka mukaan Suomen pitää nostaa kansalaisten koulutustasoa todella paljon.
Anita Lehikoinen on opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Veera Paananen HS
Ministeriöiden kansliapäälliköt julkaisivat maanantaina raportin, jonka mukaan Suomi tarvitsee pärjätäkseen merkittävästi lisää korkeakoulutettuja ihmisiä.
Tällä hetkellä suomalaisista 25–34-vuotiaista korkeakoulutettuja on noin 40 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset nuoret aikuiset ovat matalammin koulutettuja, kuin ihmiset OECD-maissa keskimäärin.
Suomen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä osuus nostettaisiin 50 prosenttiin. Kansliapäälliköiden mukaan vasta 70 prosenttia on kuitenkin sellainen luku, jolla voitaisiin tavoitella nykyistä OECD-maiden kärkeä.
Nousu nykyisestä olisi siis todella iso. Miten se voitaisiin saavuttaa?
”Tällä hallituskaudella lisättiin 12 000 aloituspaikkaa korkeakouluihin. Kun se taso pidetään, ja siihen päälle jos laitetaan 15 000 paikkaa, päästäisiin jo aika pitkälle”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
Tämän määrän päälle pitäisi Lehikoisen mukaan saada kasvatettua Eu- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden määrää. Näiltä opiskelijoilta voi Suomessa periä lukukausimaksua.
70 prosentin taso olisi näillä toimilla Lehikoisen mukaan mahdollista saavuttaa vuonna 2040.
Lisäksi Lehikoisen mukaan täytyy kiinnittää huomiota läpäisyasteeseen eli siihen, kuinka moni opintonsa aloittanut myös valmistuu korkeakoulusta.
”Täytyy pitää huolta riittävästä opetuksen ja opintojen ohjauksen määrästä. Ja tietysti pandemian jälkeen on noussut isoksi kysymykseksi opiskelukyky ja hyvinvointiin liittyvät tekijät.”
Lehikoinen uskoo, että tavoitteen saavuttamisessa auttaa oppivelvollisuusiän nostaminen.
”Saadaan rekrytointipohjaa laajennettua. Että jatkossa ei enää olisi niin, että 15 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa.”
Jos korkeakoulutettujen määrä nousisi 40 prosentista 70 prosenttiin, se tarkoittaisi, että suomalaisten jakautuminen eri ammattiryhmiin näyttäisi huomattavasti erilaiselta, kuin nykyään.
Riittäisikö silloin tekijöitä muihin, kuin korkeakoulutusta vaativiin töihin? Suomessa on tälläkin hetkellä vakava pula esimerkiksi lähihoitajista.
”Tällä hetkellä on pulaa aika lailla kaikentasoisista osaajista, mutta pula-alojen kärjessä on ammatteja, jotka edellyttävät korkeakoulututkintoa. Jotta pystyisimme täyttämään elinkeinoelämän tarpeet, niin kyllä se ennuste on, että osaamistaso useilla toimialoilla nousee.”
Lehikoisen mukaan Suomessa täytyy jatkossa paremmin kohdentaa koulutusta sen mukaan, mitä työelämässä tarvitaan. Hänen mukaansa suomalaiset suorittavat liikaa samantasoisia tutkintoja. Ammatin tai työnkuvan vaihtamisen ei pitäisi aina vaatia uutta tutkintoa, vaan yhä useammin pienemmän opintokokonaisuuden suorittaminen pitäisi riittää pätevöitymiseen.
Väestön ikääntyminen luo Lehikoisen mukaan Suomessa paineen muuttaa koulutuspainotuksia ”aika merkittävästi”.
Pitäisikö siis joiltakin aloilta ottaa pois aloituspaikkoja, ja joillekin taas lisätä niitä?
Lehikoisen mukaan pulaa on selvästi ainakin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sote-alan ammattilaisista. Toisaalta vihreä siirtymä tulee vaatimaan myös uutta osaamista.
”Ne voivat olla mitä moninaisimpia koulutuksia. Nykyään puhutaan paljon esimerkiksi vedystä. Energia-alalle tarvitaan laajasti osaajia.”
Mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä, jotta suomalaista osaamista nostetaan?
”Varmaan ensimmäinen asia on, että kirkastetaan tilannekuva. Osaamistason nosto on edellytys tuottavuuden kasvulle ja vihreän siirtymän toteuttamiselle.”
