Uniperin 12 miljardia euroa on Suomen taloushistorian suurin tappio vuodessa. Myös pääomistaja Fortum tulee kuittaamaan Uniperista miljarditappiot tänä vuonna.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Uniper joutui vaikeuksiin, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti kaasumarkkinat. Saksa on riippuvainen Venäjältä ostamastaan maakaasusta.
Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius kuvailee tappion olevan jo tähän mennessä Suomen taloushistorian suurin vuodessa tehty tappio.
Uniper tulee tekemään myös loppuvuonna tappiota. Yhtiö kertoi tulosjulkistuksen yhteydessä, että kaasuhankinnoista aiheutuu sille nyt noin 100 miljoonan euron tappiot päivässä.
1. Miksi Uniperin jättitappion pitäisi kiinnostaa suomalaisia?
Uniperin pääomistaja on suomalainen energiayhtiö Fortum. Fortum omistaa 78 prosenttia Uniperista. Jatkossa omistus tippuu 56 prosenttiin. Suomen valtio eli veronmaksajat omistaa Fortumista 51 prosenttia.
Suomalaiset veronmaksajat voivat joutua kärsimään Uniperin kriisistä siten, että Fortumin osakekurssi laskee ja yhtiön osingonmaksu voi vähentyä tai loppua. Fortum tuottaa merkittäviä tuloja valtiolle vuosittain.
Uniperin kurssi lähti yhdeksän prosentin laskuun heti tulosjulkistuksen jälkeen pörssipäivän aluksi. Kurssi oli iltapäivällä noin 7,5 euron tuntumassa.
Vielä puoli vuotta sitten Uniperin osakkeen arvo oli lähes 40 euroa. Yhtiön markkina-arvosta on pyyhkiytynyt siis pois noin 80 prosenttia. Uniperin markkina-arvosta on tippunut pois kaikkiaan noin 13 miljardia euroa.
Tytäryhtiön järkyttävä tappio näkyi Fortumin kurssissa keskiviikkona vain pienenä heilahduksena. Fortumin osakkeen arvo oli iltapäivällä noin 11,60 euroa.
2. Miten tähän on tultu?
Energiayhtiö Fortum halusi laajentaa toimintaansa. Se osti Uniperista ensin 47 prosenttia vuonna 2018 ja kasvatti omistusosuutensa myöhemmin 78 prosenttiin.
Fortumin omistusosuus yhtiöstä kuitenkin pienenee 56 prosenttiin heinäkuussa solmitun pelastuspaketin mukaisesti.
Ostopäätöstä kritisoitiin aikanaan lähinnä siitä, että Uniper omistaa kivihiilivoimaloita. Tämä oli ja on ristiriidassa Suomen vihreän energian tavoitteiden kanssa.
Vaikka valtio omistaa yli puolet Fortumista, vallassa olevat hallitukset eivät ole sekaantuneet yhtiön päätöksentekoon, esimerkiksi yrityskauppoihin. Tämä on ollut valtion omistajaohjauksen pitkäaikainen tapa hoitaa asioita.
On katsottu, että bisnes ja politiikka on hyvä pitää erillään.
3. Tarvitaanko Uniperiin vielä Fortumin tai veronmaksajien rahaa?
Heinäkuun loppupuolella Saksan valtio, Uniper ja Fortum neuvottelivat pelastuspaketista. Myös Fortumin pääomistaja Suomen valtio osallistui neuvotteluihin ja hyväksyi ratkaisun.
Saksan valtio tuli Uniperiin osaomistajaksi 30 prosentin osuudella ja sitoutui antamaan yhtiölle rahoitusta (siirryt toiseen palveluun) enintään 7,7 miljardiin asti. Uniper voi myös saada lisälainaa Saksan valtion omistamalta KfW-pankilta 7 miljardia. Lisäksi lokakuusta alkaen yhtiö voi veloittaa 90 prosenttia kaasun kohonneista ostokuluista asiakkailtaan.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) iloitsi "tappiokatosta". Tuppuraisen mukaan Fortumin tai veronmaksajien ei enää tarvitse myöntää lisärahoitusta Uniperille. Myös Fortumin yhtiölle aiemmin antama rahoitus ja takaukset pysyvät saatavina.
Fortum joutui alkuvuonna antamaan maksuvaikeuksiin ajautuneelle Uniperille 8 miljardia euroa konsernin sisäisenä rahoituksena, joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta.
Ukrainan sota kuitenkin jatkuu ja energiamarkkinat ovat edelleen vaikeasti ennakoitavat.
Tuppurainen kuvaili saavutettua ratkaisua parhaaksi mahdolliseksi Uniperin, Fortumin ja veronmaksajien kannalta.
Professori Rothoviuksen mukaan Fortumin Uniper-ostoksen myötä suomalaiset veronmaksajat ovat hävinneet tähän mennessä noin 10 miljardia euroa.
4. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Tuhannen taalan kysymys on, miten Uniperin jättitappio näkyy Fortumin tuloksessa. OP:n analyytikon Henri Parkkisen mukaan yhtiö tulee kirjaamaan tänä vuonna Uniperista merkittävät tappiot omistusosuutensa mukaisesti.
Tämä todennäköisesti laskee Fortumin pörssikurssia, vaikuttaa osingonmaksuun ja yhtiön markkina-arvoon. Fortum on ollut hyvin tasainen osingon maksaja viimeiset 10–15 vuotta. Viime vuonna yhtiö maksoi valtiolle osinkoja yli 500 miljoonan euron edestä.
Myös Fortumin osakkeisiin sijoittaneita suomalaisilla voi olla edessä laiha osinkovuosi eli he eivät saa rahoilleen tuottoa tai se vähenee merkittävästi.
Yhtiön 25. elokuuta julkaistavassa osavuosikatsauksessa tuskin otetaan vielä kantaa tämän vuoden osinkoon tai sen tasoon.
Uniperin tappioista aiheutunut Fortumin arvonmenetys realisoituu valtiolle vasta, jos se päättäisi myydä Fortumin osakkeita. Sellaista ei taida olla nyt näköpiirissä.
