Kuivuus sekoittaa koko Euroopan taloutta – myös osa Suomesta on varoitustilassa: Katso, miltä näyttää Lohjan kuivalla pellolla

Eurooppa on ollut taas tänä kesänä kuin ilmastonmuutoksen uhkien koelaboratorio.

Muun muassa poikkeukselliset tulvat tappoivat ihmisiä ja tuhosivat omaisuutta viime kesänä. Monena kesänä sitä ennenkin nähtiin kuivuutta, myrskyä ja tulvaa. Nyt kuitenkin rikotaan edellisen rutikuivan kesän, vuoden 2018, ennätykset.

Monin paikoin jopa kuukausitolkulla vellonut helle on paitsi piinannut ihmisiä tehnyt myös pahaa tuhoa metsissä, pelloilla ja vesistöissä.

Tämä juttu kertoo, miten kuivuus vaikuttaa suomalaisiin ja talouteen.

Kun vesivoimaa saadaan vähemmän, vaikutukset tuntuvat koko Euroopan markkinoilla. Esimerkiksi Italian ja Norjan voimaloiden vesivarannot ovat poikkeuksellisen matalat. Sähkönsiirtoyhteyksiä Pohjoismaista Keski-Eurooppaan on lisätty, ja siksi Eurooppa on tätä nykyä sähkössä keskinäisriippuvainen.

Norja valmistautuu rajoittamaan sähkön vientiä, sillä hallitus asettaa vesisäiliöiden täyttämisen talveksi etusijalle sähköntuotannon sijaan.

Ranskassa taas suurin osa ydinvoimasta on jouduttu ajamaan alas muun muassa siksi, että jäähdytysvettä ei ole tarpeeksi. Rhône- ja Garonnejokien vesi on liian lämmintä jäähdyttämään tehokkaasti ydinreaktoreita. Sveitsissä Beznaun ydinvoimalan tuotanto on puolitettu, koska Reinin vesi ei ole tarpeeksi viileää.

Kuivuvat joet voivat siis pahentaa pulaa sähköstä tulevina kuukausina. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinta on korkea, minkä vuoksi kivihiilellä tuotettu lisäenergia on kallista.

Markkinahintoja Suomessakin nostaa se, että erityisesti Keski-Eurooppa ja Baltian maat imevät sähköä naapurimaista maakaasun saatavuusongelmien takia.

Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi riisin tai tomaatin sadot jäävät ennätyspieniksi Etelä-Euroopassa tänä vuonna. Maatilat eivät saa tarvitsemaansa kastelua.

Italiassa arvioidaan, että Pojoen laakson satomenetysten vuoksi koko maan maataloustuotanto jää tänä kesänä liki kolmanneksen edellisvuosia pienemmäksi. Viljelykset saavat joesta kasteluvetensä.

Suomalaisesta sadosta näyttäisi tällä tietoa tulevan melko normaali, Maataloustuottajien keskusliiton MTK:n vilja-asiamies Max Schulman arvioi.

Mutta suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä Euroopan kuivuus näkyy ensi talvena.

– Tiettyjen elintarvikkeiden hinnat nousevat, hinnannousu Euroopassa ulottuu tänne meille asti, Schulman sanoo.

Rehun puutteen vuoksi etelämmässä on jouduttu leikkamaan esimerkiksi lihan tuotantoa, öljykasvien sadosta tulee heikko ja tomaatteja tai vehnää on saatavilla normaalivuotta vähemmän.

Vaikka Schulmanin rypsipelto Lohjalla on kuiva, se ei kuulu kuitenkaan Euroopan kuivuutta tarkkailevan EDO:n varoitus- tai hälytysluokituksiin. Kun lohjalaista maata riittävän syvälle kuoputtaa, vastaan tulee kosteaa savea.

Etelä-Suomesta ja pohjoisessa länsirajalta löytyy kuitenkin useita alueita, joilla EDO laskee maan olevan hälyttävän kuivaa.

Schulmanin mukaan Euroopan viljelijäpiireissä arvioidaan, että tämän vuoden kuivuus voi näkyä satojen niukkuutena tulevina vuosina.

– Kyllä siellä [Keski- ja Etelä-Euroopassa] ollaan erittäin huolissaan siitä, millä tavalla selvitään ensi talvena – ainakin kotieläintiloilla rehustuksen kanssa. Viljatiloilla taas mietitään, millä rahoilla pystytään ostamaan seuraavan sadon sekä siemenet että lannoitteet, Schulman luettelee.

Esimerkiksi Ranskassa karjalle on jo syötetty ensi talveksi tarkoitettua rehuja.

Schulman aikoo viljanviljelijänä varmistaa, että pystyy "ottamaan hallintaan" ilmastonmuutoksen tuomat uudentyyppiset riskit.

– Se vaatii uusia lajikkeita, uudentyyppisiä muokkausmenetelmiä ja luultavasti kylvömenetelmiä. Mutta ehkä se kaikkein tärkein on uudet lajikkeet, eli kasvinjalostukseen pistän toivoa, Schulman sanoo.

Tämä kesä on jälleen kerran osoittanut, että suomalaiselle rehulle olisi tarvetta muualla. Kaikkien aikojen kuivimman heinäkuun kokeneessa Ranskassa suljettiin vastikään perinteisiä juustoloita (siirryt toiseen palveluun), kun lehmille ei riittänyt enää tuoretta ruohoa.

Suomalaisten kannattaisi Schulmanin alkaa viljellä nykyistä enemmän nurmea, jolle Etelä-Euroopan karjatiloilla on kysyntää.

– Nurmet ovat hävinneet täältä Etelä-Suomen savialueilta, mutta niistäkin voisi saada bisnestä, Schulman sanoo.

Ilmaston muuttuessa kannattaisi siirtyä syksyllä viljeltäviin kasveihin eli esimerkiksi syysvehnään tai syysohraan, koska ne kestävät kevään kuivuutta paremmin kuin kevätviljat.

Monien Euroopan merkittävimpien jokialueiden vedet tulevat alppijäätiköiltä. Tutkijat arvioivat vuoriston jääpeitteen puolittuvan vuoteen 2050 mennessä.

Veden haihtuminen estää kauppaa fyysisesti, kun tärkeät sisävesien kauppareitit kuivuvat. Sisävesiliikennettä on nyt rajoitettu voimakkaasti esimerkiksi Rein-joessa (siirryt toiseen palveluun). Vahingot teollisuudelle ja maataloudelle ovat miljardeja euroja, Saksassa lasketaan.

Rein on ollut Saksan, Hollannin ja Sveitsin talouksien tukipylväs kautta aikojen. Nyt se on käytännössä liikennekelvoton. Myös koko Euroopan teollisuudelle Rein on merkittävin joki, jonka kautta proomut kuljettavat niin kivihiiltä, polttoöljyä, kemikaaleja, raaka-aineita kuin autonosia ja ruokaakin.

Kun rahtilaivat eivät pääse liikkumaan Reinillä, esimerkiksi Suomen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper ei saa kivihiiltä Ruhrin alueen voimaloihinsa. Uniper onkin ilmoittanut, että se joutuu leikkamaan sähköntuotantoa kivihiilellä raaka-aineen puutteen vuoksi.

Kun Reinin vesi on yleensä heinä–elokuussa noin kaksi metriä syvää, nyt vedenpinta on lähes koko joen mitalta alle metrissä. Paikoitellen mitataan jo alle kymmenen senttimetrin syvyyksiä.

Myös Keski-Euroopan halki Ukrainaan kulkeva Tonava on umpeutunut. Tonava on tärkeä muun muassa viljakaupalle. Tonavan varrella ovatkin hätäruoppaustyöt käynnissä niin Bulgariassa, Romaniassa kuin Serbiassakin.

Kun vesivoimaloiden tuotanto vähenee kuivuudessa, Tonavaa pitkin tuotavat kivihiililastit ovat erittäin tärkeitä rantamaiden energiantuotannolle. Nyt siis hiilenkin toimitukset tökkivät.

Kuljetusten hinta on paikoin jopa viisinkertaistunut tänä kesänä. Vastaavia hinnankorotuksia ei ole nähty aiemmin. Sekä tavaroita että jokilaivoille risteilyitä ostaneita turisteja on kuljetettu kohteisiinsa maanteitse.

Ongelma on se, että samalla esimerkiksi Saksan rautatieverkko on ruuhkautunut. Jokikuljetusten siirtäminen maanteillekään ei onnistu käden kääntessä.

Kemikaalijätti BASF laskee (siirryt toiseen palveluun), että korvatakseen päivittäiset proomukuljetuksensa se tarvitsisi 1 600 rekkaa. Kun Saksassa on lisäksi pula rekkakuskeista, maantiet eivät ole realistinen vaihtoehto vesiteille.

Vesistöjen kuivuminen olisi ongelma kaupankäynnille tavallisinakin aikoina, mutta erityisen suuri pulma se on nyt, kun inflaatio kiihtyy nopeasti. Niin sähkön, kuljetusten kuin ruuankin hinnat vain nousevat.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sikäläisten viljalastien ryöstäminen ovat jo valmiiksi aiheuttaneet pulaa esimerkiksi vehnästä. Kun päälle tuli vielä kuivuus, vaikutukset ovat niin isot, että syksyllä leivän ja jauhojen hinta voi syöksähtää meilläkin.

Suomi ei myöskään tuota omiin tarpeisiinsa riittävästi rypsiä ja rapsia kasviöljyjä varten. Ruokaöljyjen hinnoissa on nousupaineita kuivuuden seurauksena.

Rahaa kuluu aiempaa enemmän myös vahinkojen korvaamiseen. Suomessa ainoa satovakuuttaja on Lähi-Tapiola, jossa ei vielä haluta arvioida tämän kesän kuivuuden aiheuttamia mahdollisia vahinkoja. Korjuutyöt ovat vielä kesken, ja lopullinen saldo nähdään vasta, kun vilja on siiloissa.

– Meilläkin [Suomessa] on rankempia hetkellisiä sateita hetkellisiä, lisääntynyttä tuulta ja kuivia jaksoja, jotka aiheuttavat paloriskin metsässä, Lähi-Tapiolan maatila- ja metsäliiketoiminnan johtaja Petri Pitkänen luettelee.

– Riskit ovat lisääntyneet ja lisääntymässä, ja nyt kysymys on siitä, että miten hyvin niihin pystytään varautumaan, Pitkänen sanoo.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella keskiviikkoiltaan 17.8. kello 23:een asti alla.