Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.
"Eläköön Venäjä!"
"Stop Ranskan kansanmurhalle Malissa!"
Läntisten maiden sorrolle ja erityisesti entisen siirtomaaisännän Ranskan riistolle on pantava loppu. Näin vaativat mielenosoittajat Malin pääkaupungissa Bamakossa.
Mielenosoituksen järjestää Malin tunnetuin Venäjä-mielinen kansanliike Yerewolo. Väkijoukossa liehuvat Malin lippujen lisäksi Venäjän liput.
Mali itsenäistyi Ranskasta 62 vuotta sitten, mutta mielenosoittajien mukaan Ranska ei koskaan päästänyt Malista irti.
Mali on uusin esimerkki siitä, miten Venäjä on kasvattanut nopeasti vaikutusvaltaansa Afrikassa.
Keinot ovat erilaiset eri puolilla maanosaa. Vahvoissa valtioissa Venäjä tekee kauppaa ja vaalii virallisia suhteita. Heikoissa valtioissa se toimii kulisseissa, ja käytössä ovat palkkasotilaat ja valeuutisoperaatiot.
Juuri nyt Venäjä näkee tilaisuutensa Länsi-Afrikassa.
Useat tutkijat sanovat Ylelle, että Venäjän tarkoitus on hankkia Sahelin alueelta resursseja ja vaikutusvaltaa. Samalla tärkeänä tavoitteena on häiritä Eurooppaa.
– Venäjä on avannut Sahelin maissa toisen rintaman Ukrainan lisäksi, sanoo tutkija Ibrahim Yahaya Ibrahim. Hän on Sahelin konfliktien asiantuntija tutkimuslaitos International Crisis Groupissa.
Työkaluna Venäjä käyttää palkkasotilasyhtiö Wagneria, johon virallinen Venäjä kiistää yhteydet.
Ranskan armeija julkaisi huhtikuussa videon, jossa sen mukaan lavastetaan joukkohautaa Malissa. Ranska kuvasi videon, kun somessa oli alkanut levitä väitteitä Ranskan rikoksista.
Viesteissä väitettiin, että Ranskan tukikohdan liepeiltä Gossissa oli löytynyt ruumiita. Löytö olisi paljastunut heti sen jälkeen, kun Malista joukkojaan vetänyt Ranska oli luovuttanut tukikohdan Malille.
Operaation takana oli Ranskan mukaan (siirryt toiseen palveluun) Wagner, joka järjesti sekä lavastuksen että Ranskaa syyttävän disinformaatiokampanjan somessa. Tarkoitus oli syyttää Ranskaa julmuuksista.
Tällaiselta näyttää Twitterissä levinnyt video:
Tapausta selvittänyt YK tuli siihen tulokseen (siirryt toiseen palveluun), että videolla näkyvät ruumiit oli tuotu paikalle muualta päivä sen jälkeen kun Ranska oli luovuttanut tukikohdan Malille.
Ranskan mukaan tapaus on esimerkki Venäjän Malissa sitä vastaan käymästä informaatiosodasta.
Venäläisiä palkkasotilaita on toiminut useassa Afrikan maassa. Maliin on sijoitettu eri arvioiden mukaan ainakin tuhat Wagnerin sotilasta.
Malin mukaan venäläiset toimivat kouluttajina eivätkä osallistu taisteluihin. Käytännössä sotilaat terrorisoivat väestöä yhdessä Malin joukkojen kanssa ja tekevät rangaistusluonteisia iskuja, joiden uhreista suurin osa on siviilejä, summaa EU:n ulkosuhdehallinnosta vuotanut raportti (siirryt toiseen palveluun).
Iskujen silminnäkijät kertovat valkoisista miehistä, jotka eivät puhu ranskaa eli kieltä, jonka paikalliset ihmiset tunnistaisivat.
Toistaiseksi pahin verilöyly nähtiin maaliskuussa (siirryt toiseen palveluun), kun Malin armeija ja useiden lähteiden venäläisiksi tunnistamat sotilaat (siirryt toiseen palveluun) surmasivat Mouran kylässä ainakin 300 ihmistä, joista valtaosa oli siviilejä.
Verilöyly kuvaa Wagnerin toimintaa Malissa: sotilaat eivät yritä erotella, kuka on mahdollinen terroristiryhmän jäsen.
Mali on kääntynyt Venäjän puoleen nopeasti. Sen suhteet länteen happanivat, kun länsi patisti vallan kaapanneita sotilaita palaamaan demokratiaan.
Vielä viime vuonna Malissa oli tuhansia Ranskan ja muiden EU-maiden sotilaita tukemassa ja kouluttamassa Malin armeijaa. Tavoitteena oli padota ääri-islamilaista terrorismia, jotta se ei leviä pahimmillaan Euroopan puolelle.
Nyt Ranskan joukot ovat poistuneet, ja EU on jäädyttänyt koulutusoperaationsa.
Suomikin suunnitteli lähettävänsä koulutustehtäviin kymmeniä lisäsotilaita. Hanke peruuntui, kun Mali kääntyi Venäjän puoleen ja hyökkäysota Ukrainassa alkoi.
Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.
Venäjän tärkein valtti Afrikassa on se, että se ei ole länsi.
Toisin kuin Euroopan mailla, Venäjällä ei ole ollut Afrikassa siirtomaita. Tämä vetoaa moniin afrikkalaisiin nyt, kun monissa maissa vaaditaan siirtomaavallan jäänteiden lopullista purkamista.
Vaikka Venäjä sotii Ukrainassa, Afrikassa se panostaa ennen kaikkea imagoon imperialismin vastustajana (siirryt toiseen palveluun). Samalla se pitää esillä länsimaiden tekemiä vääryyksiä. Viestiä levittävät venäläiset mediat kuten RT ja Sputnik ja myös paikalliset mediat.
Malissa ja sen naapurimaissa on nähty suoranainen Venäjä-mielisen sisällön hyöky (siirryt toiseen palveluun) sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun) viimeisen vuoden aikana. Viestit ovat entistä tarkemmin räätälöityjä paikalliseen todellisuuteen ja paikallisille kielille.
Tutkijan mukaan Venäjän viesti uppoaa, koska se onnistuu esittämään toimintansa Afrikan maiden etuja kunnioittavana.
Tosiasia on, että eurooppalaisten yritykset hillitä ääri-islamilaista terrorismia Sahelissa eivät ole johtaneet tuloksiin. Moni alueella on myös kyllästynyt Ranskan vaikutusvaltaan maiden taloudessa ja politiikassa sekä siihen, miten länsimaat ovat veljeilleet korruptoituneiden eliittien kanssa.
– Win-win-puhe vihjaa, että yhteistyö Venäjän kanssa on aidompaa, Sahel-tutkija Ornella Moderan hollantilaisesta Clingendael-tutkimuslaitoksesta sanoo Ylelle.
Toisin kuin länsimaat, Venäjä ei myöskään aseta tuelleen moraalisia ehtoja eikä vaadi demokratiaa.
Samaa tyytymättömyyttä Venäjä hyödyntää myös toisella puolella Afrikkaa.
Mantereen talousmahti Etelä-Afrikka on Venäjän tärkeä kumppani.
Precious Banda avaa kotiovensa Johannesburgin Midrandissa, muurien ympäröimällä ja tarkkaan vartoidulla asuinalueella.
Naapurustossa asuu hänen kaltaisiaan menestyjiä: koulutettuja ja hyvin toimeentulevia ihmisiä. Afrikan kolmanneksi suurin kansantalous Etelä-Afrikka on puolestaan yksi maanosan menestyjistä.
Banda kuuluu Etelä-Afrikkaa hallitsevan ANC-puolueen nuorisoliiton johtajistoon ja on hyvin tietoinen siitä, että hänen kotinsa muurien ulkopuolella miljoonat eteläafrikkalaiset kärsivät edelleen köyhyydestä.
Suurin syypää afrikkalaisten köyhyyteen ovat Bandan mukaan länsimaat. Ensin ne riistivät Afrikkaa siirtomaaherroina, sittemmin hyväksikäyttö on jatkunut kehitysavun ja lainojen avulla.
Venäjällä ei ollut siirtomaita, eikä se aseta ehtoja yhteistyölle, Banda kertaa.
– Venäjä on maailman sorrettujen puolella, ja siksi me arvostamme sitä, hän painottaa.
Venäjän valttikortti Etelä-Afrikassa ja monissa sen naapurimaissa on myös Neuvostoliiton perintö.
Neuvostoliitto tuki vapautusliike ANC:tä 1970- ja 1980-luvuilla taistelussa Etelä-Afrikan julmaa rotusortojärjestelmää vastaan. Se aseisti ja koulutti ANC:n joukkoja. Tämän tietävät hyvin myös Precious Bandan kaltaiset nuoret poliittiset vaikuttajat.
Nykyään ANC-puoluetta sitoo Venäjään myös talous.
Tutkivan journalismin keskuksen AmaBhunganen selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) merkittävä osa valtapuolueen tuloista tulee mangaanikaivosprojektista, jonka omistavat yhdessä puoluetta tukeva säätiö ja venäläiseen oligarkkiin Viktor Vekselbergiin liitetyt yritykset.
Uusimpia Venäjän hankkeita maassa on valtiollinen Russia Today -kanava.
RT-kanava lakkasi keväällä näkymästä Afrikassa, kun luxemburgilainen satelliittiyhtiö keskeytti sen lähetykset EU:n pakotteiden takia. Parissa kuukaudessa löytyi kiertotie, kun Etelä-Afrikassa toimiva kiinalaisomisteinen yhtiö antoi RT:lle tilaa (siirryt toiseen palveluun) omalla taajuudellaan.
Nyt RT on perustamassa uutta Afrikan-toimitustaan Etelä-Afrikkaan.
Kun YK:ssa on tänä vuonna äänestetty Venäjän hyökkäyksen tai sen laittomien alueliitosten tuomitsemisesta, lähes puolet Afrikan maista on joko äänestänyt tyhjää tai jättänyt äänestämättä. Yksi näistä maista on ollut Etelä-Afrikka.
Lännessä toimet on tulkittu tueksi Venäjälle. Afrikassa monella on asiasta eri käsitys.
– Ihmiset täällä eivät enää kerta kaikkiaan hyväksy sitä, että joku tulee kertomaan, miten heidän pitää käyttäytyä tai mitä heidän pitää ajatella, sanoo tutkija Yacoob Abba Omar.
Hän viittaa aikaisempiin tilanteisiin, jossa länsi on vaatinut Afrikan maita seisomaan yhteisrintamassa pahoiksi määriteltyjä vihollisia vastaan. Irakin sodan "halukkaiden koalitiosta" ja Libyan lentokieltoalueesta seurasi Abba Omarin mukaan pelkkää sekasortoa.
Abba Omar on itse kylmän sodan aikaisen suurvaltakilpailun tuote. Hän toimii eteläafrikkalaisen ajatushautomo Mistran tutkimusjohtajana, mutta on taustaltaan ANC:n vapaustaistelija.
Abba Omar pakeni nuorena aktivistina Etelä-Afrikasta ja päätyi Neuvostoliittoon turvallisuuspalvelu KGB:n koulutettavaksi. Hän valmistui Moskovassa 1980-luvulla tiedustelu-upseeriksi.
Nyt Yacoob Abba Omar seisoo vahvasti liberaalien arvojen puolella. Mutta myös hän kritisoi tapaa, jolla länsimaat markkinoivat arvoja afrikkalaisille.
– Länsimaat eivät oikein osaa kuunnella. He vain selittävät, että venäläiset ovat pahoja, miksi ette tuomitse heitä, Abba Omar kuvaa.
Mitä sellaista Venäjä on saanut aikaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa, että sen kumppanuus vetoaa?
Venäjä on Afrikan suurin asekauppias, ja venäläisten valtionyhtiöiden investoinnit energia- ja kaivosalalle tuovat joillekin rahaa. Mutta sellaista taloudellista mahtia Venäjällä ei varsinkaan juuri nyt ole, että se voisi auttaa köyhiä maita vaurastumaan niin, että hyöty valuisi kaikille kansalaisille.
– Enkä ole varma, onko Venäjällä edes tarkoitusta tehdä sellaista, sanoo tutkija Ornella Moderan.
Keski-Afrikan tasavallassa Wagnerin sotilaat ovat pitäneet pystyssä hallitusta kapinallisia vastaan, mutta samalla maan johdosta on tullut riippuvainen Venäjästä.
Mali väittää olevansa nyt voitolla taistelussa jihadisteja vastaan. Yhdysvaltain mukaan (siirryt toiseen palveluun) Malissa tehdään selvästi aiempaa enemmän terrori-iskuja.
Ukrainan sodan takia Afrikka on Venäjälle vähintään yhtä tärkeä kuin aiemmin.
Sotilaallisesti Venäjä yrittää pysytellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa niin pitkään kuin mahdollista, arvioi Venäjä-tutkija Stanislav Secrieru.
– Kyse ei ole vain sotilaallisesta tai poliittisesta vaikutusvallasta, vaan myös Ukrainan sodan rahoittamisesta, sanoo Euroopan unionin EUISS-tutkimuslaitoksessa (siirryt toiseen palveluun) työskentelevä Secrieru Ylelle.
Sudanissa venäläiset toimijat salakuljettavat (siirryt toiseen palveluun) eri tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaivoksilta kultaa, joka on jo vuosia lihottanut presidentti Vladimir Putinin kassaa. Samaan tapaan Venäjän arvioidaan hyödyntävän kaivannaisia myös Malissa vastineeksi tuesta juntalle.
Sotilaallista läsnäoloa liioitellaan informaatio-operaatioilla. Niillä Venäjä pyrkii luomaan mielikuvaa suorituskyvystä.
Venäjä pystyy yhä viemään Afrikan maihin aseita. Mutta kun se jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa, asevienti tulee hiipumaan, samoin aseiden huolto, Secrieru arvioi. Osa Afrikan maista taas saattaa ostaa aseensa jatkossa muualta, jotta ne eivät joudu Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi.
Jos Venäjä ei pysty pitämään Afrikasta kiinni sotilaallisesti, se pyrkii tekemään sen muilla keinoin.
Venäjä panostaa Secrierun mukaan jatkossa diplomatiaan ja tiedusteluun. Venäjä voi viedä Afrikan johtajien tueksi neuvonantajiaan ja sijoittaa Afrikkaan esimerkiksi Euroopasta karkotettuja diplomaatteja, joista osa toimii todellisuudessa tiedustelutehtävissä, Secrieru arvioi.
Afrikan eri maiden medioissa nähdään yhä enemmän venäläistä materiaalia. Venäjä pyrkii myös jatkamaan afrikkalaisten kouluttamista Venäjällä.
Venäjälle sen politiikka Afrikassa on osa suurempaa maailmanpoliittista valtapeliä.
Putin nosti kesällä esiin teorian "miljardin ihmisen eliitistä". Teorian mukaan länsimaiden ihmiset ovat vuosisatojen ajan haalineet itselleen kohtuuttoman osan maailman rikkauksista.
Nyt on Putinin mukaan aika rakentaa oikeudenmukaisempi ja moninapaisempi maailmanjärjestys. Sen ytimenä voisivat olla niin sanotut BRICS-maat: Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina – ja Etelä-Afrikka.
Tämä ajattelu resonoi kaikkialla Afrikassa.
– Tarvitsemme uuden maailmanjärjestyksen, jossa Afrikan oikeudet vihdoin tunnustetaan. Tässä taistelussa Venäjä on asettunut Afrikan ja afrikkalaisten rinnalle, eteläafrikkalainen Precious Banda muotoilee.
Mitä ajatuksia juttua sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 28. marraskuuta kello 23 asti.
Jutun alkuvideossa puhuvat Aissata Touré, Seydou Keita ja Adama Dicko. Videomateriaalin Malissa, Bamakossa 22.9.2022 järjestetystä mielenosoituksesta hankki paikallinen kuvausryhmä.
Lisää aiheesta:
