Kulta-Vilho, 18, liittyi huimaan joukkoon – palauttaako tämä mies Suomen mäkimiesten kunnian?

Vilho Palosaari on nähnyt mäkihypyssä kaiken, vaikka ikää on vasta 18 vuotta.

Suomalaishyppääjä onnistui valtaamaan nuorten maailmanmestaruuden mäkihypyssä 18 vuoden tauon jälkeen, kun Kuusamon Erä-Veikkojen Vilho Palosaari vei tittelin Kanadassa järjestetyissä kisoissa viime viikolla. 18-vuotias koillismaalainen voitti Whistlerin mäessä hypätyn koitoksen niukasti, sillä Itävallan Jonas Schuster hävisi vain 0,6 pistettä.

Lue lisää: 18 vuoden putki poikki! Suomelle MM-kultaa mäkihypyssä

Palosaaresta tuli historian kahdeksas suomalainen nuorten maailmanmestari.

Nuorten MM-kisat ovat Palosaarelle tuttua kauraa, sillä nämä olivat hänen neljännet kisansa. Talvella 2020 hän oli 14-vuotiaana mukana Saksan Oberwiesenthalissa, mutta silloin tulossarakkeeseen merkittiin hylkäys. Vuotta myöhemmin hän oli Lahdessa hypätyissä kisoissa 39:s ja viime vuonna Zakopanessa 35:s.

Mistä johtuu harppaus kultapallille ja millainen on Palosaaren tausta Koillismaan korvessa?

Poika innostui mäkihypystä alle kouluikäisenä, jolloin hän aloitti lajin Kuusamon Tropiikin vieressä sijaitsevassa Meijerin mäessä. Isä Tero Palosaari seurasi touhua lähietäisyydeltä alusta lähtien ja huomasi nopeasti oman jälkikasvunsa innokkuuden.

– Hän hyppäsi aina viisi tai kuusi hyppyä enemmän kuin muut, isä sanoi Ylen haastattelussa.

Mielekkääksi osoittautunut harrastus jatkui, ja myös harjoituspaikka vaihtui Taivalkoskelle, jossa oli enemmän mäkivaihtoehtoja nuorille hyppääjille. Perhe tuli tutuksi Taivalkosken mäkikeskusta pyörittäneelle Tapio Räisäselle, joka muistetaan vuoden 1978 suurmäen maailmanmestarina.

Hän noteerasi Palosaaren lahjakkuuden jo varhain.

– Mäkihypyssä kaikki lähtee ponnistuksesta, ja sen Vilho hallitsee, Räisänen sanoo.

Hyppypöydältä pitää ponnistaa oikeaan suuntaan, ja hyppyrin keulalla pitää olla oikea tunne. Siihen tarvitaan rohkeutta ja itsevarmuutta, ja Räisäsen mukaan Palosaarelta niitä löytyy.

– Hän ei ole koskaan ollut fyysisesti ylivertainen ikäistensä joukossa, mutta on paikannut sen erinomaisella tekniikalla ja koordinaatiokyvyllä, Räisänen analysoi.

Huippuhyppääjäksi ei kehity, mikäli taustalla ei ole riittävästi suorituskertoja pikkumäessä. Niitä Palosaari ehti kerätä, ennen kuin uskaltautui ensimmäisen kerran Rukan suurmäkeen 13-vuotiaana.

– Muistan ensimmäisestä hypystäni sen, että silloin ei jännittänyt ollenkaan. Pienempiin mäkiin mennessä jännitti enemmän, Palosaari sanoi marraskuussa 2022 Kalevassa.

Palosaaren teinivuosina sinivalkoinen mäkihyppy on taapertanut kaukana huippumaiden takana, mutta nuorukainen on uskonut asiaansa ja valanut rohkeutta muihinkin. Kolme vuotta sitten hän edusti yhden kauden verran Taivalkosken Kuohua, kun Kuusamossa oli tullut sisäisiä kiistoja.

– Aina kun Vilho oli meidän pukukopissa, hän oli hyvällä tuulella ja innosti itseään nuorempia, Räisänen kertoo ja korostaa nuorukaisen hyvää huumorintajua.

Ilta-Sanomien mäkihyppyasiantuntija Tuomas Virtanen on seurannut Palosaaren uraa lähietäisyydeltä ja nostaa esiin kiinnostavan seikan.

– Vilholla on ollut neljä valmentajaa ja he ovat kaikki olleet sopivia siihen ajanjaksoon.

Lapsivaiheen mäkikoulussa poikaa kaitsi Matti Haataja, minkä jälkeen valmennusta jatkoi Timo Räisänen.

– Räisäsellä on huippuluokan mäkisilmä ja pystyy viemään erityisesti teini-ikäisiä hyppääjiä eteenpäin, Virtanen sanoo.

2020-luvulla valmennusvastuu siirtyi Antti Koivurannalle, joka palasi sopivasti kotikonnuilleen Kuusamoon. Palosaaren perhe pyysi Anssi Koivurannan isoveljeä Vilhon valmentajaksi ja samalla käynnistyi kunnollinen fyysinen harjoittelu.

– Vilholla on ollut aina oikea henkilö oikeassa vaiheessa ja näin kävi myös syksyllä 2021, kun hän muutti Kuopioon, Virtanen arvioi.

Puijon mäessä Palosaaren liitämistä valvoo Lauri Hakola, joka on maajoukkueen entinen päävalmentaja ja vastaa nykyään nuorten maajoukkueesta.

– Hakola on erittäin hyvä taitovalmentaja, ja hän on pystynyt kehittämään Vilhon ominaisuuksia ilmalennon aikana, Virtanen sanoo.

Kuopiossa asuminen ei ole pelkkää treenaamista, sillä Palosaari opiskelee toista vuotta liiketaloutta Savon ammattiopistossa.

– Aika vähän olen ehtinyt käydä koulussa, kun aikaa menee kilpailu- ja harjoitusmatkoihin, Palosaari sanoi Koillissanomissa tammikuussa.

Yhden ”diplomin” hän on jo ehtinyt suorittaa: nimittäin mäkihyppytieteiden epävirallisen maisteritutkinnon. Ja nyt puhutaan teorian sijasta käytännöstä. Rukan maailmancupin viikonloppuna Palosaari ehti hääriä useassa eri talkootehtävässä. Hommat olivat sellaisia, joihin poimittiin valioyksilöt.

Palosaari aloitti mittamiehenä, ja pääsi seuraamaan kotkien laskeutumista muutaman metrin päästä. Sen jälkeen oli vuorossa alastulorinteen kunnostus ja erityisesti tamppaamista. Marraskuussa 2021 nuori mies sai sitten kunnian kiivetä torniin ja laskea alas koehyppääjänä. Viime marraskuussa koitti sitten suuri hetki, kun paikkakunnan oma kasvatti veti ylleen kisaliivin ja hyppäsi itse kisassa.

– Se on lempimäkeni, sillä Rukan suurmäessä pystyy kunnolla tuntemaan lentämisen, Palosaari kommentoi tuttua mäkilinnoitusta.

Ennen Rukan kisaa hän oli ehtinyt kokea kiihkeän kalenterivuoden 2022. Talvella hän kilpaili FIS-cupissa, loppukesällä oli ohjelmassa Continental-cupia ja marraskuussa debyytti maailmancupissa. Jälkimmäinen tapahtui tosin muovimäessä marraskuussa Puolan Wislassa.

Rukan kotikisojen jälkeen päävalmentaja Janne Väätäinen oli valmis ottamaan keltanokan mukaan Keski-Euroopan mäkiviikolle. Perinteisellä turneella kuusamolainen hyppäsi ennakkoluulottomasti, ja ponnisti Garmisch-Partenkirchenin uudenvuodenpäivän klassikkokisassa maailmancupin pisteille sijoittuen 26:nneksi.

Mäkiviikolla hän jätti taakseen kavereita, joita tulisi kohtaamaan nuorten MM-kisoissa. Ja niinhän siinä kävi, että suomalainen oli paras myös Whistlerissä, vaikka kaatui harjoituksissa ja hajotti mononsa.

Palosaari säilyi vammoitta pitkään, mutta viime kesänä polvesta paljastui rasitusvamma. Fysiikkatreenien sijasta piti keskittyä tekniikkaan, taidon hiomiseen ja venyttelyyn, josta nuorukainen nauttii.

– Saan helposti spagaatin, kultakotka vakuuttaa.

Valmentajat kutsuvatkin hän kumiukoksi.

Palosaaren ensi kauden tavoitteesta ei ole tietoa, mutta ikänsä puolesta (s. 20.7.2004) hän pääsee silloinkin nuorten MM-mittelöihin, joten menestystä lienee odotettavissa mäessä, joka tulee tutuksi jo tänä talvena aikuisten MM-kilpailuissa. Nuorten MM-kisat järjestetään ensi vuonna Planicassa.