Vietin viikonloppuna kiintoisan tuokion pläräten S-mobiilia. Yksi suomalaisten suosikkisovelluksista (oletan, koska vihreän etukortin haltijoita on yli neljä miljoonaa) kertoo kiehtovia asioita kuluttajan ostoskäyttäytymisestä.
Opin muun muassa sen, että perheeni ruokamenoista 30 prosenttia menee hedelmiin ja vihanneksiin, 24 prosenttia kalaan. Kalan hinnannousun huomaamiselta ei ole voinut välttyä, ja aika ajoin voileivät on meilläkin päällystetty kalaa halvemmilla päällisillä. Mutta että esimerkiksi pakastemustikoihin menee 300 euroa vuodessa? No, smoothieblenderi surruttaa keittiössämme päivittäin, joten ei kai ihme.
Ruoan hinnan nousu on puhuttanut jo jonkin aikaa. Ruokaostokset kallistuivat viime vuonna noin 16 prosenttia. Tämä tuntuu jokaisen kansalaisen kukkarossa.
Hintojen nousu alkoi jo syksyllä 2021, kun maataloustuotannossa lannoitteiden, energian ja rehun hinnat lähtivät rajuun nousuun. Energian osalta osasyynä oli koronapandemian hiipuminen ja sitä seurannut kysynnän elpyminen. Tarjonta ei pysynyt kysynnän tahdissa.
Viime helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan pahensi tilannetta entisestään. Ukraina ja Venäjä ovat molemmat keskeisiä viljanviejämaita ja niillä on globaalissa ruoantuotantoketjussa iso rooli. Ukraina on määritelty moneen otteeseen maailman vilja-aitaksi, lisäksi molemmissa maissa tuotetaan runsaasti öljykasveja.
Ruoan vuosittainen inflaatiovauhti onkin tällä hetkellä nopeampaa kuin koskaan tällä vuosituhannella. Tilastokeskuksen mukaan nykyisenkaltaista ruoan kallistumista on nähty viimeksi 1970-luvulla energiakriisin aikana sekä 1980-luvun alussa.
Elämme kalliita aikoja.
Eikä tässä vielä kaikki.
Kun kuluttajahinnat kokonaisuudessaankin nousivat Suomessa joulukuussa 9,1 prosentin vauhtia, kuluttajan kukkaro on keventynyt muuallakin kuin ruokaostoksilla. Palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna 4,4 prosenttia, eniten yli 60 vuoteen. Viimeksi reaaliansiot laskivat tätä enemmän vuonna 1957.
Siinä sitä riittää ihmettelemistä. Ei ihme, että työmarkkinoilla vääntö palkankorotuksista on kovaa ja ensimmäiset lakot alkavat tänään keskiviikkona. Palkansaajien palkankorotustoiveita on melko helppoa nykyisellä hinta- ja reaalipalkkatasolla ymmärtää.
Elämme kalliita aikoja.
Kirjoittaja on Kauppalehden uutispäällikkö.
