Levy-yhtiöpomo Epe Helenius muistaa nuoren Hakulisen herkkyyden, lahjakkuuden ja määrätietoisuuden.
Pasi Kostiainen
Jussi Hakulisen noin 40 vuoden ajan tuntenut levy-yhtiölegenda, musiikkineuvos Kari ”Epe” Helenius, 71, kuulee Hakulisen kuolemasta IS:ltä.
Hän muistelee hetken hiljaisuuden jälkeen ensimmäisiä kohtaamisiaan Hakulisen, Olli Lindholmin, Jani Viitasen, Juha Rauängin ja Veikko Lehtirannan kanssa.
– Muut alkoivat jo olla miehiä, mutta Hakulinen oli vielä poika. Ja ihmettelin, kun se poika kirjoittaa bändin biisit, Helenius sanoo.
TAMPERELAINEN Poko Rekords oli suomirockin koti 1980-luvun alussa. Se julkaisi Eppu Normaalin, Popedan, J. Karjalaisen ja Hassisen koneen levyt. Ja sinne tahtoi myös nuori porilaisyhtye Yö.
Sinne se pääsi – paljolti Jussi Hakulisen kirjoittamien biisien ansiosta.
– Pidän ensilevyä Varietee Yön onnistuneimpana kokonaisuutena, Helenius sanoo IS:lle.
Epe Helenius tunsi Jussi Hakulisen vuosikymmenien ajan. Kuva: Timo Marttila
Levyn kappaleet ovat Hakulisen kirjoittamia paitsi yksi Reino Helismaan kynästä irronnut ikivihreä Päivänsäde ja menninkäinen.
Sen bändi halusi mukaan levylle, koska laulussa laulettiin:”… ja toinen yötä rakastaa…”
Vuonna 1983 Varietee nosti Yön Pori-rockin ensimmäiseksi ilmiöksi. Se sai paistatella teinihysterian ykköskohteena reilun vuoden ennen Dingon suursuosiota.
HELENIUS NÄKI läheltä, miten menestys vaikutti Yöhön. Tuli ristiriitoja. Olli Lindholm oli solistina pomo, vaikka Jussi Hakulinen teki biisit.
– Siksi Jussi varmaan soololevyn tekikin ja sitten lähti tekemään omaa Kinsky-bändiään. Hän ei saanut olla pomo, vaikka teki biisit, Helenius näkee.
Hänen mielestään Hakulinen oli poikkeuksellisen lahjakas biisintekijä, herkkä taiteilija ja jyrkkä periaatteidensa noudattaja
– Olen tehnyt urallani töitä useammankin kiistatta neroksi kutsuttavan taiteilijan kanssa. Mutta Jussin kohdalla näkyi kaikkein kirkkaimmin se, että hulluuden ja nerouden rajaa oli välillä vaikea vetää, Helenius sanoo.
– Mutta se oli Jussi. Hyvin herkkä taiteilija. Ja toisaalta ankara periaatteen mies, joka teki ristiretkiä Spotifyä vastaan ja omien tekijänoikeuksien puolesta. Siitä oli herkkyys kaukana. Hän oli myös hyvinkin rationaalisesti ajatteleva, omia etujaan puolustava taiteilija.
– Jussi oli hyvässä ja pahassa elämänsä äärimmäisyyksien mies. Minä tulin Jussin kanssa pääosin hyvin toimeen. Ollin (Lindholm) kuoleman jälkeen olin yksi niistä ihmisistä, joille Jussi soitteli ideoitaan muistokonserteistaan. Osa ideoista oli hyviä ja osa ei.
HELENIUS muistaa edelleen hetket, kun kuuli ensimmäistä kertaa Joutsenlaulun ja Rakkaus on lumivalkoisen, Hakulisen Yö-yhtyeelle kirjoittamista kappaleista todennäköisesti kaikkein tunnetuimmat.
– Joutsenlaulun ensikuuntelun muistan hämärämmin, koska levylle tarvittiin pilottisingle ja siihen oli jo valittu ensimmäisenä valmistuneiden biisien joukosta Häät, Helenius kertoo.
Hän sanoo, että Yö-yhtye oli toista levyä tehdessään samassa vaikeassa tilanteessa kuin 1980-luvulla paljon keikkailleet bändit usein: ensilevyyn oli ladattu kaikki ennen sitä tehty, levyn myötä oli keikkailtu paljon – ja äkkiä olisi pitänyt olla valmiina uusi levyllinen biisejä. Siis ilman, että niiden tekemiseen olisi varsinaisesti voitu varata aikaa.
Ja tuossa tilanteessa hädin tuskin täysi-ikäinen Jussi Hakulinen tempaisi esiin Joutsenlaulun!
– Luulen, että se on ollut Jussilla valmiina jo aikaisemmin, hän sanoo – ja vertaa biisiä Yön ja Hakulisen tuotannossa Queenin rock-klassikkoon Bohemian Rhapsody.
– Siitäkin oli sanottu, että se on liian pitkä radioon. Mutta ne molemmat ovat sen pituisia kuin ovat – juuri oikean pituisia. (Viiden ja puolen minuutin pituinen) Joutsenlaulu on soinut kyllä radioissa hyvin.
KUIN EILISEN Helenius sanoo muistavansa Rakkaus on lumivalkoinen -kappaleen synnyn. 1980-luvun huippusuosio oli huvennut 1990-luvun aikana, mutta ura oli jo kääntynyt uuteen nousuun. Legenda-kokoelma oli myynyt tuoreeltaan 146 000 kappaletta – siis todella paljon, levy on Suomen kaikkien aikojen myydyimpien fyysisten äänitteiden listalla 30 parhaan joukossa edelleen. Ja seuraavalle levylle haluttiin iso biisi.
– Olli soitti sitten Jussille. He sopivat, että ei pidetä enää vihaa, tehdään mieluummin yhteistyötä, Helenius kertoo.
Hakuliselta tuli Yön käyttöön kappaleita, joista Rakkaus on lumivalkoinen oli yksi ensimmäisestä. Bändi otti sen keikkaohjelmistoon saman tien. Vastaanotto oli erittäin innostunutta.
– Sitä ei tarvinnut edes levyttää, kun tiesi, että se on hitti, Helenius muistelee.
– Kun Rakkaus on lumivalkoinen tehtiin, samoista markkinoista kilpailevia bändejä ja artisteja oli ihan eri tavalla kuin 1980-luvulla. Jos Joutsenlaulusta ja Rakkaus on lumivalkoisesta pitää valita kaikkein isoin Yön biisi, valitsen Rakkaus on lumivalkoinen.
