Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kun palokunta saapui, kaksimetriset lieskat löivät sähköbussin perästä – pelastajat ovat nyt uuden vaaran edessä

Sähköajoneuvojen akkupalon sammuttamisessa on vielä opettelemista, koska ne ovat yhä varsin harvinaisia. Lahdessa pelastuslaitoksen sammutuslavalle tuli käyttöä, kun sähköbussin akustossa paloi.

Lahden eteläisellä kehätiellä syttyi sähköbussi palamaan tammikuun lopulla. Video: Markku Lähdetluoma / Yle

Pelastuslaitos sai Lahdessa pari viikkoa sitten poikkeuksellisen keikan. Kaupungin eteläpuolelta kulkevalla valtatie 12:lla ajaneen sähköbussin akusto oli syttynyt tuleen.

Yksi paikalle lähteneistä oli ruiskumestari Tommi Katila.

– Meillä oli vähän hatarat esitiedot. Matkalla ei ollut tiedossa, että siellä on bussi.

Etukäteen oli kuitenkin selvää, että kyse on sähköajoneuvosta. Paikan päällä olleet olivat jo tehneet alkusammutusta ja saaneet hillittyä paloa, mutta tilanne ei ollut läheskään ohi.

– Siinä vaiheessa kun pääsimme paikalle, bussin peräosasta löivät parin metrin liekit, Katila kuvailee.

Sähköautopalojen sammutus on haasteellista, koska akut sijaitsevat niin suojatussa paikassa, sanoo ruiskumestari Tommi Katila. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle

Sähköautopalojen sammuttamista on vasta alettu opettaa

Koska sähköautoja on liikenteessä vielä vähän, on akkupalon sammuttaminen hyvin todennäköisesti uusi tilanne palomiehille. Täyssähköautojen osuus koko ajoneuvokannasta on Traficomin tilaston mukaan noin prosentti. Ladattavien hybdridien osuus on kolmisen prosenttia.

– Tämän vuoksi osaamista ei varmasti ole vielä tarpeeksi. Toisaalta tilanne on sama myös muualla maailmassa, toteaa pelastustoiminnan yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistolta.

Pelastusopisto on julkaissut vastikään tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) (smedu.fi), jossa tarkastellaan esimerkiksi eri menetelmiä sähköauton akkupalojen sammuttamiseen.

Koulutusta sähköajoneuvojen sammuttamiseen on alettu antaa vasta viime aikoina opiston tutkinto-opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Käytännön harjoitteluun on tarvittu myös välineet.

– Pelastusopistolla on kaksi uutta täyssähköautoa, jotka on purettu osittain niin, että auton rakenne on nähtävissä. Lisäksi on sähköautopalosimulaattori, jossa akkupaloa kuvataan nestekaasulla. Sammutusvälineitä on ulkoiseen jäähdytykseen, läpäisyyn ja upotukseen, Huttu luettelee.

Sähköbussin akkuja jäähdytettiin alkusammutuksen jälkeen lumella. Kuva: Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Syksyllä 2022 valmistuneessa opinnäytetyössä (siirryt toiseen palveluun) (Theseus-palvelu) tehdyn tilastotarkastelun perusteella Suomessa on ollut viiden vuoden aikana arviolta 18 hybridi- tai täyssähköauton tulipaloa tai tilannetta, joka olisi todennäköisesti johtanut autopaloon. Yhdysvaltalaisen vertailun mukaan polttomoottoriautoissa tulipalojen esiintyvyys näyttää myös olevan korkeampi kuin sähköautoissa.

Sähköautopaloihin valmistautuminen lähtee siitä, että pelastajat osaavat onnettomuuspaikalla tunnistaa, milloin kyse on ylipäätään sähköautopalosta ja onko ajoneuvossa syttynyt akku vai jokin muu osa.

Bussin akut hankeen jäähylle

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kehitti pari vuotta sitten vesitiiviin siirtolavan, johon sähköllä toimiva henkilöauto voidaan nostaa vaikka kokonaisena, jos akustoon ei pääse ruiskuttamaan sammutusvettä. Lavalle ei kuitenkaan mahdu kokonaista bussia.

Parin viikon takaisessa valtatie 12:n bussipalossa tilannetta kartoitettiin lämpökameralla. Ylikuumentuneita akkuja löytyi jokaisesta bussin neljästä akustosta. Niitä jäähdytettiin ensin vesisuihkulla.

– Sitten mietimme yhteistyössä teknisen henkilökunnan kanssa, voiko kaikki akut ottaa sieltä pois. Rupesimme pikku hiljaa nostelemaan neljääkymmentä akkua ulos ja laitoimme ne aluksi lumihankeen jäähtymään, ruiskumestari Tommi Katila kertoo.

Sen jälkeen akut laitettiin lavalle vesihauteeseen.

Sähköbussin akkuja säilytyksessä Hollolan pelastusaseman pihalla. Kuva: Mikko Tuomikoski

Sähköbussin akkupalon sammutuksessa ympäristön suojaaminen tärkeintä

Suomessa ei ole vielä itsestään selvää, että palopaikalle saadaan parhaat välineet sähköautopalon sammuttamiseen, kertoo yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistolta.

– Pelastustoimessa pitäisi varautua kolmeen vaihtoehtoon: ulkoiseen jäähdytykseen, läpäisyyn ja upotukseen. Tällä hetkellä sitä kalustoa ei ole kaikilla. Jotkut pelastuslaitokset ovat tähän ottautuneet todella hyvin etenkin pääkaupunkiseudulla.

Sähkö yleistyy hiljalleen käyttövoimana myös henkilöautoa isommissa ajoneuvoissa. Bussin akkupalossa ei Hutun mukaan pitäisi olla suurta vaaraa bussin kuljettajalle tai matkustajille auton rakenteen ja turvajärjestelmien ansiosta.

Sähköisen linja-auton palo on kuitenkin sentyyppinen tilanne, ettei sammuttajien Hutun mielestä kannata yrittää pelastaa omaisuutta, vaan minimoida muut vahingot.

– Jos bussin akusto palaa, tärkeää on yrittää stabiloida tilanne ja eristää alue sekä sammutustaktisessa mielessä ajatella puolustavaa taktiikkaa ja estää palon aiheuttamat haittavaikutukset ympäristölle. Bussipaloissa palokuormaa on paljon, joten sammutusvettä tarvitaan todella runsaasti, jos ajatellaan akuston jäähdyttämistä. Sammutusvesi on lisäksi saastunutta, joten sitä ei pitäisi päästä ympäristöön.

Lahdessa syttynyt bussin akusto vietiin naapurikuntaan Hollolan paloasemalle odottamaan jälkikäsittelyä vesihauteessa. Vielä viime viikolla akut olivat pelastuslaitoksella, ja ne lämpenivät edelleen.

Lue myös:

Yhä useampi onnettomuuteen joutunut auto käy sähköllä, ja se haastaa pelastajat – akkupaloja opetellaan sammuttamaan muun muassa jättipeitoilla