Berivan Suleiman ja Kawa Simo ovat huolissaan sukulaistensa kohtalosta Pohjois-Syyriassa. Turkki on uhannut jo pitkään maahyökkäyksellä kurdien hallitsemille alueille.
Jaakko Parkkinen,
Joonas Haverinen
Kun Turkki aloitti laajat ilmaiskut Pohjois-Syyrian kurdialueille, Berivan Suleiman valvoi. Qamishliin jääneen siskon videopuhelu kertoi hädästä, jollaista Suleiman itse oli kokenut vuosia aiemmin.
– Näin, miten hän itki ja kuulin ambulanssin ääniä. Hän meni ulos ja näytti minulle, kuinka ihmiset juoksevat, Suleiman kertoo kodissaan Helsingissä.
– Sen jälkeen en nukkunut, sillä ymmärrän heidän tilanteensa. Olin Qamishlissa sodan aikana. Kaikki traumat tulivat takaisin enkä pystynyt nukkumaan. Seuraavana päivänä en pystynyt tekemään töitä, koska olin huolissani siskosta.
Kesken keskiviikkona tehdyn haastattelun puhelin soi, sisko soittaa jälleen. Videoyhteys toimii ja taustalla näkyy pahoin vaurioituneita kerrostaloja.
– Kaksi–kolme päivää sitten oli räjähtänyt ihan hänen kotinsa vieressä ja silloin netti katkesi. Yritin soittaa hänelle ja itkin, sillä pelkäsin, että hänelle on tapahtunut jotain, Suleiman kertaa.
Toistaiseksi sisko ja hänen perheensä on kunnossa.
Suleiman, 27, saapui Suomeen kuusi vuotta sitten Syyrian sisällissodan jaloista. Puolisonsa Kawa Simon, 25, hän tapasi suomalaisessa peruskoulussa. Myös Simo on kotoisin Pohjois-Syyrian kurdialueelta, Afrinin kaupungista, joka on Turkin miehittämä.
Olohuoneen sohvapöydälle on asetettu vierekkäin Suomen ja Kurdistanin pöytäliput, joiden vierellä palaa kynttilä.
– Turkki ei välttämättä katso, onko alueella siviilejä vai sotilasjoukkoja. Se iskee kaikkialle ja myös kurdien pyhiin paikkoihin, Simo sanoo.
Brittijärjestö Syrian Observatory of Human Rightsin mukaan (siirryt toiseen palveluun) 19. marraskuuta käynnityneissä iskuissa on kuollut ainakin 83 ihmistä, joukossa siviilejä.
Simo on huolissaan Turkin valmistelemasta maahyökkäyksestä, joka voisi horjuttaa koko alueen tilannetta vaarallisella tavalla.
– Turkki haluaa hyökätä, se vain odottaa lupaa Yhdysvalloista ja Venäjältä, Simo arvioi.
– Jos tämä tilanne jatkuu, tulee isoja ongelmia. SDF-joukkojen komentajan mukaan maaoperaation alkaminen tarkoittaisi, että noin miljoona ihmistä joutuu pakolaiseksi.
Kurdijohtoinen Syrian Democratic Forces eil Syyrian demokraattiset joukot on vuosia muun muassa valvonut leirejä, joilla terroristijärjestö ISISin jäseniä ja heidän perheitään pidetään.
A-studiossa keskiviikkona vierailleen Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Turkin maahyökkäys on nyt todennäköisempi kuin kertaakaan aiemmin tämän vuoden aikana.
”Turkki on uhaksi myös Euroopalle”
Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri on saanut tottua vastaamaan kysymyksiin Turkin toimista Pohjois-Syyriassa. Hänen mukaansa iskut voivat heikentää SDF-joukkoja ja vahvistaa terroristijärjestö ISISiä.
Kun Turkki iski tarkastuspisteelle Al-Holin pakolaisleirin läheisyydessä, paikallisjoukkojen mukaan kahdeksan sotilasta sai surmansa ja leiriltä pääsi pakenemaan ihmisiä. Myöhemmin joukot tiedottivat, että karkurit saatiin kiinni.
– Turkki on edelleen uhka Rojavan kurdialueelle ja jos mietitään ISISin mahdollista vahvistumista, niin Turkki on uhaksi myös Euroopalle, Nehri sanoo.
Hän ihmetteleekin, miten alueella vaikuttavat Yhdysvallat ja Venäjä sallivat Turkin tehdä tuhoja Syyrian kurdien hallintoalueella.
– Kansainvälinen yhteisö on ollut vastustamassa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta kun Turkki hyökkää Rojavaan, siellä tunnutaan tekevän jonkinlaista yhteistyötä, Nehri toteaa.
Venäjän hyökkäyssodassa Turkki ei ole asettunut yksiselitteisesti tukemaan Ukrainaa, vaan pyrkinyt sovittelijan asemaan ja pitämään yllä yhteyksiä Venäjään. Lisäksi Turkki on pyrkinyt hyödyntämään asemaansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnissa. Maa on vaatinut kumpaakin maata luovuttamaan kurdeja, joita Turkki pitää terroristeina.
Nehri tukee Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta pitää tilannetta on kestämättömänä. Hänen mielestään kurdit ovat pelinappulan asemassa.
– Oli ehkä polittinen virhe, että Suomi ja Ruotsi alun perin lähtivät neuvottelemaan suoraan Turkin kanssa. Mahdollisten ehtojen olisi pitänyt tulla suoraan Natolta ja olisi ollut Naton tehtävä keskustella jäsenmaidensa kanssa, millä ehdoilla uusia valtioita päästetään jäseneksi.
”Ei pidä olla hiljaa, kun Turkki hyökkää”
Berivan Suleimanin ja Kawa Simon kodissa kannatetaan Suomen ratkaisua pyrkiä Naton jäseneksi. Mutta ulkopoliittisen johdon vaisut lausunnot Turkin toimista Pohjois-Syyriassa hämmästyttävät.
– Suomella ja Ruotsilla on oikeus hakea Naton jäseneksi, mutta mielestäni ei pidä olla samalla hiljaa, kun Turkki hyökkää kurdialueille, Simo toteaa.
Venäjä on julkisesti vedonnut Turkkiin, että iskut Pohjois-Syyriaan pysyisivät rajattuina. Yhdysvallat puolestaan on vakuutellut SDF-joukkojen komentajalle, ettei Turkin maahyökkäys uhkauksista huolimatta toteudu.
Suleiman ja Simo suhtautuvat lupauksiin varauksella.
– Ei pidä uskoa, mitä Venäjä kertoo kurdeille, Simo sanoo.
– Kun iskut alkoivat, niin seuraavana päivänä (Turkin presidentti) Erdoğan ilmoitti, että tämä on vasta alkua.
