Autoilijat ajavat Rauman toritolpan säännöllisesti kumoon. Väittävät, ettei se näy. Myös Kankaanpäässä kolisee. Miksi liikennettä ohjaavat tolpat on vaikea huomata? Kysyimme psykologilta.
Monessa kaupungissa liikenteen lempeään ohjaamiseen asennetut tolpat raapivat autojen peltejä ja välillä töytäisystä kaatuvatkin. Miksi tolpat on vaikea havaita, vaikka niiden tarkoitus on opastaa autoilijalle oikea ajolinja?
Kysytäänpä asiantuntijalta.
Liikenneturvassa työskentelevä psykologi, suunnittelija Jyrki Kaistinen lupaa tulkata, mitä liikennesuunnittelussa pitää ottaa huomioon.
– Kaupungeissa tärkeää on pääsuonien liikennevirtojen sujuminen. Niissä tarvitaan myös ohjausta, Kaistinen sanoo.
Jos keskusta on tiiviisti rakennettu, pitää se ottaa huomioon esimerkiksi ajonopeuksissa. Havaitsemiseen taas tarvitaan aisteja: ajaessa erityisesti näköä. Liika nopeus hankaloittaa tarkkojen havaintojen tekoa.
– Sitten pitää olla kontrastia, lausuu Kaistinen.
Sillä tarkoitetaan tummuuseroa esineen ja taustan välillä.
Liika nopeus vähentää huomioita
Raumalla ja Kankaanpäässä harmaat tolpat on kuin sävytetty harmaaseen tiehen ja harmaaseen parkkipaikkaan.
Rauman kunnallistekniikan johtajalla Jaakko Aerilalla on värivalinnalle selitys.
Kun Rauman toria vuonna 2007 uudistettiin, Museovirasto ohjeisti, että tolpan pitää sulautua Unescon maailmanperintökohteen Vanhan-Rauman katunäkymään.
Se on tietenkin liikennepsykologisesti tyhmä ohje.
Toisaalta tolpan erottaa, kunhan ajonopeus on alueen 20 kilometriä tunnissa, eikä huomiota vie kännykkään kilahtanut viesti.
– Jos tolpan pystyy ajamaan jopa poikki ja auton romuksi, on nopeus ollut enemmän kuin aluerajoitus, Jaakko Aerila sanoo.
Autoilijan keskityttävä päätehtäväänsä
Ihmisen pitäisi aina keskittyä päätehtäväänsä. Ratti kourassa se on ajaminen. Kun ajajalle lisää toisen tehtävän, se voi heikentää tarkkaavaisuutta.
Otetaan esimerkiksi autoradion musiikki.
– Autoradio voi pitää virkeänä tai toisaalta syödä tarkkaavaisuutta, jos siihen keskittyy liikaa. Pitää löytää turvallinen kompromissi, psykologi Kaistinen puntaroi.
Tutkimusten mukaan erityisesti ajaminen negatiivisten tunteiden vallassa on vaarallista.
Silloin pieni, harmaa kivitolppakin voi jäädä huomiotta.
Kankaanpään kaupungin tekninen johtaja Marja Vaajasaari tietää Kankaanpään torin pysäköintialueen tolppaongelmat.
Parkkialueelle suunnitellaan muutoksia.
– Pitäisi parantaa sisäänajon ohjausta. Olemme keskustelleet myös uusista pollareista, jotka taipuisivat. Nykyiset tolpat ovat kovin matalia huomata, jos istuu autossa, Vaajasaari myöntää.
Mieluummin tekoja kuin valitusta
Pitsitaiteilija Tarmo Thorström on toimen mies. Kun tolpan harmaa mykkyys alkoi ärsyttää Rauman autoilijoita, taiteilija ei yhtynyt valituskuoroon, vaan mietti heti näkyvyyden parantamista.
Ja sitä hän on tehnytkin. Menossa on parhaillaan seitsemäs erilainen pitsiteos: paljon on kulunut heijastinnauhaa, juuttinarua, sapluunoita ja heijastinsprayta.
Pitsiaktivisti ei kysellyt lupaa, sillä pitsit saa helposti poistettua tolpasta.
Liiankin helposti. Pitsejä on hävinnyt myös varkaille.
– Spraymaalaukseen pyysin ja sain luvan. Sekin kului pois, Thorström kertoo.
Vielä tammikuun puoliväliin asti hän pystyi sanomaan, ettei tolppa ole koskaan kaatunut, kun siinä on ollut pitsi.
Sitten se tapahtui. Auto kaatoi tolpan. Pitsi repeytyi, mutta uusi syntyi heti laserleikkaajassa.
– Lisätyö ei haittaa, mutta tähän asti olen voinut kehuskella, että pitsiheijastimien aikaan kukaan ei ole törmännyt. Kaikki meni!
Nyt Rauman kaupunki on saanut luvan muutoksiin: linjaus paranee, kun alueelle asennetaan kolmas tolppa ja tolppien väri vaihtuu punagraniittiseksi.
Voit keskustella aiheesta 29.1. kello 23:een asti.
