Odotettua vahvempi työllisyyskehitys sekä ripeä talouskasvu näkyivät kuntien taloudessa kasvaneina verotuottoina.
Vuonna 2022 kuntien myyntivoitot olivat poikkeuksellisen suuria, sillä monessa kunnassa myytiin sote-kiinteistöjä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva
STT, Simu Perälä, Saila Kiuttu
Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos heikkeni viime vuonna hieman suhteessa kahteen aiempaan vuoteen, mutta säilyi silti vahvalla tasolla. Tämä käy ilmi Kuntaliiton vuoden 2022 ennakollisesta tilinpäätösanalyysista.
Tilikauden tulos nousi 1,3 miljardiin euroon hyvien verotulojen ja poikkeuserien vuoksi.
Tilikauden tulosta ei kuitenkaan Kuntaliiton mukaan voi yksistään käyttää kuntatalouden tasapainon mittarina.
”Vuoteen 2022 osuu paljon kertaluonteisia tulosta parantavia tekijöitä. Kuntien myyntivoitot olivat poikkeuksellisen suuria, lähes 900 miljoonaa euroa, sillä monessa kunnassa myytiin sote-kiinteistöjä. Suuren huolen aiheuttaa menojen voimakas kasvu”, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Tilinpäätösanalyysin mukaan kuntien menot kasvoivat viime vuonna viisi prosenttia. Liiton mukaan kulukehitys kuitenkin todennäköisesti vielä kasvaa ennakkoarvioista, sillä luvut eivät sisällä kaikkia sote-kuntayhtymien laskutuksia.
Ripeä talouskasvu sekä odotettua vahvempi työllisyyskehitys näkyivät kuntien taloudessa kasvaneina verotuottoina.
Yhteisöveron tuotto kasvoi viime vuonna peräti seitsemän prosenttia, kunnallisvero viisi prosenttia ja kiinteistövero yli kuusi prosenttia.
”Kuntakentän taloudellinen eriytyminen kiihtyi viime vuonna. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin 90 kunnassa. Vuosikatteet pysyivät yli 100 000 asukkaan kaupungeissa lähes ennallaan mutta heikkenivät pienemmissä kunnissa. Taloudellinen tulos taottiin Etelä-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa tulokset heikentyivät”, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Kansallisesti on paljon merkitystä, jos yksittäisten isojen kaupunkien tilanne heikkenee. Isoa miinusmerkkistä tulosta tekivät viime vuonna muun muassa Mikkeli, Rovaniemi ja Joensuu.
Kuntaliiton mukaan näyttää siltä, että uusia kuntia ei olisi tulossa arviointimenettelyyn eli niin sanottuun kriisikuntamenettelyyn.
Kaikki Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät välittyneet kuntatalouteen voimallisesti vielä viime vuonna. Energiakustannukset nousivat kahdeksan prosenttia, mutta nousupainetta jää vielä kuluvalle vuodelle.
Yleinen korkotason nousu ei näy vielä kuntien korkokuluissa, koska kunnilla on korkea suojausaste. Kuntaliitto arvioi, että korkojen nousu alkaa näkyä kuntien taloudessa tänä ja ensi vuonna.
Kuntien talousarvioissa kuluva vuosi näyttää ihan hyvältä koko maan tasolla. Vuodesta 2024 kunnat varautuvat selvään heikennykseen. Kuntatalouden kehitystä on vaikea ennustaa, sillä erilaisia muuttujia on paljon.
”On mielenkiintoista nähdä tulevat vuodet, kun siellä on energian hinta, korkotaso, inflaatio, palkkakustannusten nousu. Eli saa nähdä, miten verotulot pysyvät perässä”, Karhunen sanoo.
On mahdollista, että kuntarakenne elää ikäluokkien pienenemisen ja väestön ikääntymisen johdosta, Karhunen arvioi. Hän uskoo myös, että palveluverkkoa joudutaan pohtimaan esimerkiksi perusopetuksessa.
”Tehostamiskeinoja on, mutta se potti, josta sitä voidaan tehdä, on pienempi, kun kuntatalous puolittui tämän vuoden alusta”, Karhunen sanoo.
Kuntatalouden puolittuminen johtuu siitä, että vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.
Verotulojen merkitys rahojen riittävyyden kannalta korostuu suhteessa menojen hallintaan. Myös työvoiman riittävyys ja työllisyyden kehitys vaikuttaa.
