Kunnat ja kuntayhtymät saivat viime vuonna omaisuuden myynnistä myyntivoittoja liki 900 miljoonaa, selviää Kuntaliiton ennakkotiedoista.
Isoimmat myyntivoitot kertyivät maa- ja vesialueista, rakennuksista sekä osakkeista ja osuuksista. Esimerkiksi moni kunta intoutui myymään sote-kiinteistöjään.
Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos heikkeni hieman suhteessa aikaisempiin kahteen vuoteen, mutta säilyi yhä vahvalla tasolla. Tulos nousi 1,3 miljardiin euroon hyvien verotulojen ja poikkeuserien vuoksi.
Tytäryhtiöt vielä huomioimatta
Kuntaliiton mukaan tilikauden tulosta ei kuitenkaan yksistään voi käyttää kuntatalouden tasapainon mittarina.
”Vuoteen 2022 osuu paljon kertaluonteisia tulosta parantavia tekijöitä. Kuntien myyntivoitot olivat poikkeuksellisen suuria. Suuren huolen aiheuttaa menojen voimakas kasvu, kertoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.
Kuntatalouden kulut kasvoivat vanhojen kuntien viimeisenä vuonna 2022 vauhdilla: viisi prosenttia. Kulukehitys todennäköisesti kasvaa vielä ennakkoarvioista, sillä luvut eivät vielä sisällä kaikkia sote-kuntayhtymien laskutuksia. Korona aiheutti viime vuonna yhä kustannuksia, mutta kunnat saivat niihin kompensaatioita.
Ennakkotiedot ovat osin puutteellisia ja ne eivät anna kokonaiskuvaa kuntien tilanteesta. Luvuissa ei ole mukana kuntien tytäryhtiöitä, joilla on etenkin isoissa kunnissa suuri merkitys kuntakonsernien talouden kokonaiskuvassa. Kunnilla on muun muassa energiayhtiöitä.
Eriytyminen voimakasta
Tilinpäätöksissä näkyy ripeä talouskasvu ja vuotta vauhdittanut odotettua vahvempi työllisyyskehitys. Nämä näkyivät kuntien taloudessa kasvaneina verotuottoina. Yhteisöveron tuotto kasvoi viime vuonna peräti seitsemän prosenttia, kunnallisvero viisi prosenttia ja kiinteistövero yli kuusi prosenttia.
”Kuntakentän taloudellinen eriytyminen kiihtyi viime vuonna. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin 90 kunnassa. Vuosikatteet pysyivät yli 100 000 asukkaan kaupungeissa lähes ennallaan mutta heikkenivät pienemmissä kunnissa. Taloudellinen tulos taottiin Etelä-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa tulokset heikentyivät, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi 230 miljoonalla eurolla ja oli reilut 24 miljardia euroa. Yleinen korkotason nousu ei näy vielä kuntien korkokuluissa kuntien korkean suojausasteen vuoksi.
