Yleisö pääsi sunnuntaina poikkeuksellisesti tutustumaan linnaan, jonka ovet pysyvät yleensä suljettuina tavallisilta ihmisiltä.
Ulla Malminen,
Reeta Cremin
Helsingissä Senaatintorin laidalla sijaitseva Valtioneuvoston linna rakennettiin kaksisataa vuotta sitten, kun Suomi oli Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta.
Arkkitehti Carl Ludwig Engel suunnitteli uusklassisistisen empirepalatsin keisarillisen senaatin käyttöön. Hänen kätensä jälkeä on myös linnaa ympäröivä Helsingin empirekeskusta.
Nykyään Valtioneuvoston linnassa on tiloja, joissa työskentelevät pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö sekä oikeuskanslerinvirasto.
Sunnuntaina linnassa on vietetty avoimien ovien päivää. Tapahtuma veti paikalle runsaasti väkeä, jota oli jonoksi asti.
Portaikko oli Engelin ylpeyden aihe
Arkkitehti Engel oli hyvin ylpeä omasta aikaansaannoksestaan ja etenkin linnan portaikosta. Engelin tiedetään kirjoittaneen ystävälleen Carl Herrlichille ja kertoneen harmistuksensa siitä, että portaikko rakennettiin Helsingin kaltaiseen syrjäkylään.
Toukokuussa 1840 kuollut Engel ei tiedä, että nyt hänen portaikkonsa saa paljon huomiota, kun ihmiset pääsevät tutustumaan Valtioneuvoston linnaan.
Katri Korolainen on saapunut paikalle lastensa Väinö ja Eeva Keräsen kanssa.
– Tämä on hyvä paikka opettaa lapsille, miten Suomi toimii. Sanoin heille aamulla, että tästä tulee iso seikkailu.
Korolainen itse odottaa uutiskuvista tuttujen, ikonisten istuntosalien näkemistä.
Kenraalikuvernööri murhattiin linnassa
Kesäkuussa 1904 linnan portaikossa tapahtui Suomen kenties tunnetuin poliittinen salamurha, kun nuori aatelismies, Eugen Schauman, ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.
Tapaus liittyi venäläistämispolitiikan Suomessa nostattamaan vastarintaan.
Virkamiehenä työskennellyt Schauman tunsi Bobrikovin aikataulun, mikä auttoi häntä teon suunnittelussa. Schauman ampui kolme laukausta, mutta Bobrikov ei kuollut heti vaan myöhemmin kirurgisessa sairaalassa, jonne hänet vietiin.
Portaikossa kuoli kuitenkin Schauman, joka ampui itsensä.
Suomi itsenäistyi – senaatin istuntosalista tuli presidentin esittelysali
Venäjän keisarivallan päätyttyä Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, ja senaatista tuli valtioneuvosto seuraavana vuonna. Myös Valtioneuvoston linna sai nykyisen nimensä.
Senaatin istuntosalista on tullut tasavallan presidentin esittelysali, jossa hän kokoustaa ministereiden kanssa. Salin perällä on tasavallan presidentin muotokuva.
Odotussalissa on Tarja Halosen kohuttu muotokuva
Presidentin esittelysalin edustalla on visuaaliselta ilmeeltään raikkaampi odotussali, jonka vaalean mintun värisillä seinillä on muiden presidenttien muotokuvia.
Pääministerin työhuoneeseen on yleisöltä pääsy kielletty
Syvempi vihreä sävy on pääministerin työhuoneessa, jonne yleisöä ei päästetty edes avoimien ovien päivänä. Yle sai kuitenkin kuvata myös tämän tilan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) tuli näyttäytymään yleisölle toisessa tilassa.
Hallitus kokoontuu istuntosalissa
Pääministerin johtama hallitus kokoontuu yleisistuntoihin valtioneuvoston istuntosalissa pääsääntöisesti torstaisin.
Valtioneuvoston linnassa ei järjestetä uusia avoimien ovien päiviä pitkään aikaan, sillä rakennuksessa alkaa laaja peruskorjaus lähivuosina. Korjauksessa pyritään vaalimaan linnan 200-vuotista historiaa.
Jutussa on käytetty lähteenä Valtioneuvoston linnan johtavan asiantuntijan Tiina-Kaisa Laakso-Liukkosen haastattelua.
Aiheesta lisää:
Elävä arkisto: Bobrikovin murha
