Kuvat: Näyttääkö Suomi tältä vuonna 2050?

Tulevaisuudentutkija ja poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat ennustavat, millaista suomalaisten elämä on vuonna 2050. Laadimme tekoälyn avulla myös kuvat, jotka näyttävät, millaisia tutut ympäristöt voivat olla.

On vuoden 2050 kesä ja kuuma hellekausi. Istut junassa, joka on saapumassa Helsinkiin. Katseesi hapuilee ulos ikkunasta: kumpuilevien metsien lomasta pilkottaa aurinkopaneelein varustettujen talojen kattoja ja suurten valtateiden tilalla kasvaa puita.

– Olipa kesä 2023 viileä. Muistatko, hellepäivät olivat vain 28-asteisia. Ja muistatko, miten paljon tehtaita oli. Tai se Sörnäisten rantatien varrella sijainnut, valtava kivihiilikasa, huikkaat ystävällesi.

Hän nyökkää.

– Entäpä yksityisautot, niitä oli niin paljon! Nykyään metallia ei enää edes saa niin paljon, että autoja pystyttäisiin valmistamaan samalla volyymilla, hän naurahtaa.

– Niin, mutta eipä autoille oikeastaan enää Helsingin keskustassa olisi tilaakaan. Eihän siellä saa enää ajaa autoilla ja kaikki on sähköistynyt, vastaat.

Nauratte.

Juna saapuu Helsinkiin. Astut ulos junasta ja kuuma ilmaseinämä iskee vasten kasvojasi. Ilma on raikas. Ihmismassan puheen sorinasta huolimatta on rauhallista. Katukuvassa on erilaisia robotteja auttamassa ihmisiä arkipäivän askareissa. Kansalaistorilla poliitikko pitää sometapaamista kansalaisten kanssa.

Ihan tavallinen kesäpäivä Helsingissä.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta edeltävä kuvaus voisi hyvin olla hetki vuodelta 2050.

IS kysyi Sitran ennakoinnin johtavalta asiantuntijalta Mikko Dufvalta, miltä erilaiset elämän osa-alueet voisivat näyttää vuonna 2050. Lisäksi yhdeksän poliittisten nuorisojärjestön puheenjohtajat kertovat oman visionsa 2050-luvun Suomesta. Niihin voit tutustua jutun alussa olevalta videolta.

Artikkelin kuvituksessa on hyödynnetty tekoälyä. Kuvia on yhdistelty ja muokattu ajatuksena, miltä tulevaisuudessa voisi mahdollisesti näyttää.

Dufva muistuttaa, että tulevaisuuksia on aina useita. Millainen tulevaisuus lopulta on, riippuu siitä, mitä tehdään nykyhetkessä.

Asunnoista tulee voimalaitoksia

Vuonna 2050 kaupungistuminen todennäköisesti jatkuu, mutta ihmisiä elää edelleen myös maaseudulla. Asumismuodot voivat kuitenkin olla täysin uudenlaisia vuonna 2050.

– Yhteisöllisen asumisen eri muotoja kokeillaan nyt monin paikoin, Dufva sanoo.

Hän kertoo esimerkkeinä niin sanotut ”kyläyhteisöt” kerrostaloissa, joissa toisilleen vieraita nuoria ja vanhempia ihmisiä asuu samassa asunnossa. Suomessa on myös satsattu omavaraisuuteen ja asunnot tuottavat itse oman energiansa.

– Asunnoista tulisi siis osa energiajärjestelmää, Dufva pohtii.

Yksityisautoihin ei riitä metalleja, isojen teiden tilalla kasvaa puita

Vuonna 2050 liikenne voi näyttää ainakin katukuvassa varsin erilaiselta kuin nykyään.

Vaikka liikenne sähköistyisi, nykyisen kaltaiseen yksityisten autojen määrään ei Dufvan mukaan enää riitä metalleja. Autoja siis häviää katukuvasta ja joukkoliikennettä voi olla enemmän. Dufva viittaa Geologian tutkimuskeskuksen apulaistutkimusprofessori Simon Michaux’n tutkimusraporttiin.

– Kaupunkikuva muuttuu merkittävästi, jos autot vähenevät. Liikenteen sähköistymisen myötä äänisaaste häviää. Luultavasti myös yhdistelemme enemmän eri liikkumismuotoja, Dufva maalailee.

”

Liikenteen sähköistymisen myötä äänisaaste häviää.

Hän huomauttaa, että nyt puita istutetaan enenevissä määrin kaupunkeihin, sillä puut helpottavat helleaaltoja ja tasaavat lämpötilaa kaupungeissa.

– Vuonna 2050 meillä voi olla isojen autoteiden paikalla enemmän tilaa joukko- ja kevyelle liikenteelle, puille ja ihmisten viihtymiselle.

Ilmasto muuttuu ja uudet kasvi- ja eläinlajit valtaavat Suomen

Vuonna 2050 Suomen ilmasto on muuttunut ilmaston lämpenemisen myötä.

Suomessa on kuivia kausia ja hellekausia, sateet ja tulvat lisääntyvät. Meillä on myös uusia kasvi- ja eläinlajeja. Nykyisten tuotantolaitosten tilalla voi olla esineiden ja materiaalien kierrätykseen tarkoitettuja laitoksia.

– Varmaankin muistelemme 2000-luvun kesiä ja ajattelemme, että olipa silloin viileää ja talvet vähäsateisia, Dufva sanoo.

Jos nykyisissä ilmastotavoitteissa pysytään, pitäisi päästöjen olla Dufvan mukaan nollissa. Vähitellen on myös saavutettu lämpenemisen huippu.

Robotit lisääntyvät, Marsissa on käyty

Robotit ja tekoäly ovat suomalaisten elämässä jo nyt. Dufvan mukaan näin on myös vuonna 2050. Tällä hetkellä haaste on hänen mukaansa se, että digimaailmaan ei ole tehty yhteiskunnan ja ihmisen kannalta hyviä sääntöjä.

Teknologiamiljardööreillä, kuten Elon Muskilla on yllättävän paljon valtaa digielämään.

Vuonna 2050 pelisäännöt on ratkottu. Teknologia lisääntyy samalla tavalla kuin aiemmin, mutta se ei tarkoita nykyasioiden poistumista.

– Paljon voi olla sellaistakin, mikä kuulostaa nyt scifiltä. Yksi kiinnostava teknologoisen kehityksen kohde on synteettinen biologia. Organismit tuottavat meille silkkiä ja bioreaktorit marjasoluja. Se voi mullistaa tuotantotapamme, esimerkiksi ruuantuotannon, Dufva pohtii.

”

Paljon voi olla sellaistakin, mikä kuulostaa nyt scifiltä.

Hän uskoo, että vuonna 2050 ihmiset ovat käyneet Marsissa ja avaruudessa jatketaan tutkimuksia. Tutkimuksen täytyy kuitenkin palvella ihmisten elämää myös maapallon päällä.

Politiikassa vaikutetaan muutenkin kuin äänestämällä

Vuonna 2050 erilaisista demokratiainnovaatioista jokin on ottanut tuulta alleen. Dufvan mukaan nyt kokeillaan esimerkiksi kansalaisraateja, osallistuvaa budjetointia ja digitaalisia alustoja.

On myös onnistuttu uudistamaan demokratiaa siten, että ihmisillä on siihen enemmän osallistumismahdollisuuksia ja he voivat vaikuttaa muutoinkin kuin äänestämällä.

Kaikki päätöksenteko ei enää tapahdu vain eduskuntatalolla. Myös sosiaalisen median rooli voi olla isompi kuin nykyään.

– Lisäksi vallalla voi olla sekoitus kasvokkaisia kylätapaamisia kerrostalon ryhmätilassa tai torilla tapahtuvaa keskustelua. Siihen yhdistettynä on myös toimintaa digitaalisilla alustoilla, Dufva sanoo.

”

Lisäksi vallalla voi olla sekoitus kasvokkaisia kylätapaamisia kerrostalon ryhmätilassa tai torilla tapahtuvaa keskustelua. Siihen yhdistettynä on myös toimintaa digitaalisilla alustoilla.

Hän myös huomauttaa, että nykyään sosiaalisen median algoritmit palkitsevat kinastelusta ja nokittelusta. Dufvan mukaan voi hyvin olla, että vuonna 2050 tähän on kyllästytty ja ihmiset pyrkivät rakentamaan demokratiaa keskustelevammalla otteella ja yhteistyöllä.

Ihmisen käsitys vauraudesta muuttuu

Tällä hetkellä on vallalla näkemys siitä, että talouden pitää tehdä tuottoa ympäristön kantokyvyn rajoissa. Vuonna 2050 talous on Dufvan mukaan muutosvoima, joka ei ainoastaan toimi ympäristön kantokyvyn rajoissa, vaan lisää ympäristön ja ihmisten hyvinvointia.

Parhaimmillaan talous parantaa ympäristön tilaa. Esimerkkeinä Dufva mainitsee hiilen sitomisen ilmakehästä ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen.

– Myös ihmisten käsitys vauraudesta muuttuu: vauraus ei ole enää pelkästään euroja taskussa, vaan esimerkiksi sosiaalista pääomaa, harrastuksia, kavereita ja osaamista.

Uudenlainen hyvinvointivaltio syntyy

Hyvinvointivaltion päättymisestä on ollut pitkään puhetta. Dufva kuitenkin huomauttaa, että hyvinvointivaltio keksitään visioissa koko ajan uudelleen. Hyvinvointivaltio voi siis olla olemassa vuonna 2050, mutta se saattaa olla hyvin erilainen.

– Vuonna 2050 olemme panostaneet ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Dufvan mukaan Suomessa on myös tehty mahdollisiksi terveet ja ympäristön kannalta kestävät elämäntavat. Tarjotaan esimerkiksi tukea ja tartutaan mielenterveysongelmiin ennaltaehkäisevästi.

– Kun esimerkiksi mielenterveysongelmiin on tartuttu aikaisessa vaiheessa, voi olla, että vuonna 2050 hyvinvointivaltion rahoitus ei ole yhtä suuri ongelma kuin nyt, kun kuluja ei ole niin paljon. Meillä voi olla myös yksilöllisiä terveysratkaisuja kerätyn datan ansiosta.

Vapaa-aika on yhteisöllisempää, virtuaalitodellisuus on osa sitä

Ihmiset tekevät vapaa-ajallaan vuonna 2050 itselleen merkityksellisiä asioita, mitä se ikinä onkin. Dufvan mukaan tämä voi esimerkiksi tarkoittaa harrastuksia tai esimerkiksi ympäristön tilan parantamista.

Nykyinen yksilö- ja kulutuskeskeinen maailma ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu, joten vuonna 2050 vapaa-aika on yhteisöllisempää.

– Ihmiset myös rakentavat enemmän yhteisen hyvän eteen – oli se sitten joukkueurheilua tai vaikka partiota.

Dufvan mukaan luonto on ollut aina suomalaisille tärkeä asia, eikä virtuaalitodellisuus sivuuta sitä vuonna 2050. Virtuaalimaailma tulee kuitenkin olemaan osa vapaa-aikaa.

Suomessa on erilaisia työelämiä

Työelämä on vuonna 2050 monipuolista ja riippuu alasta, kuten nytkin.

Nykyiseen verrattuna korostuvat kiertotalouden periaatteet: palvelut ja lainaaminen tavaroiden sijaan, korjaaminen ja huoltaminen sekä materiaalien kierto. Rakennusten ja tuotteiden koko elinkaarta mietitään ennalta.

Lisäksi hybridityömalli on tullut jäädäkseen.

– Ihmiset haluavat tehdä töitä joustavasti ja yhdistää työn ja muun elämän sujuvammin yhteen.

Sodan vaihtoehtoina dystopia tai parempi maailma?

Ukrainan sota on lisännyt ihmisten pelkoa siitä, tuleeko Euroopassa jatkossakin olemaan sotia.

Dufva huomauttaa, että jos katsotaan historiaa, sodat ovat laajassa skaalassa vähentyneet maailmassa. Ukrainan sodan lopputulemalle on vuonna 2050 kaksi vaihtoehtoa.

– Voi olla, että sodat eskaloituvat laajemmiksi ja demokratioiden ja autoritääristen valtioiden välistä taistelua käydään pitkään. Tällöin hukkaamme valtavan määrän resursseja ja näitä jälkiä korjaamme vielä vuonna 2050, Dufva sanoo.

– Tai toisena vaihtoehtona olemme viimein havahtuneet siihen, että globaaleja ongelmia täytyy ratkoa yhdessä. Resursseja ei hukata konflikteihin tai sotiin, vaan kilpaillaan siitä, kuka löytää parhaat ratkaisut.

Keskeinen maailmanpolitiikan muutos on Dufvan mukaan vuonna 2050 tapahtunut siinä, että fossiilisten polttoaineiden merkitys on vähentynyt, sillä niistä on siirrytty pois.

Lue kaikki Uutisten viikon jutut osoitteesta is.fi/uutistenviikko!