Kymen Vedelle on sattunut peräti kaksi isoa jäteveden ylivuotoa kuluneen kesän aikana. Kummassakin ylivuodossa jätevettä on päätynyt Suomenlahteen virtaavaan ojaan yli 2000 kuutiometriä eli yli 2 miljoonaa litraa.
Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta arvioi, että määrät ovat suhteellisen isoja yhdellä kertaa tapahtuviksi vuodoiksi. Hän sanoo, että vertailun vuoksi esimerkiksi HSY on arvioinut, että Helsingin kantakaupungin alueella, jossa on vanha viemäriverkko, tapahtuu vuositasolla ylivuotoja noin 3000 kuution verran.
Nyt siis Kymen Vesi on kuluvan kesän aikana juoksuttanut jätevettä yhteen ojaan noin 4500 kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa litraa.
Virhe tiedottamisessa
Iltalehti kertoi aiemmin, että Vesilaitos Kymen Vesi Oy:lle sattui Kotkassa elokuussa ylivuoto, jossa jätevettä päätyi ojaan, joka johtaa suoraan Suomenlahteen Kotkan Itärannassa. Jäteveden määrä oli 2 272 kuutiota, eli noin 2,2 miljoonaa litraa.
Kymen Vesi teki asiasta ilmoituksen ely-keskukselle, mutta alueen asukkaita asiasta ei informoitu. Alueen asukkaat olivat uineet rannassa autuaan tietämättöminä jätevesipäästöstä. Kymen Vesi on myöntänyt tehneensä virheen tiedottamisessa.
Tapahtumaketju sai alkunsa Sunilan jätevesipumppaamon saneerauksesta; tarkemmin sanottuna siitä, että pumppaamon ohituksen purkutyö kesti arvioitua pidempään.
Kun Sunilan pumppaamon saneeraus valmistui, piti jäteveden tulo pysäyttää edelliseen pumppaamoon eli jäähallin pumppaamoon, jotta jätevesi saatiin taas kulkemaan väliaikaisen pumppaamon sijasta Sunilaan.
Kun ohitus purettiin, kaikki edelliseltä pumppaamolta tuleva jätevesimäärä yritettiin tyhjentää imuautoilla, mutta se ei onnistunut.
Toisin sanoen jätevettä oli siis niin paljon, että imuautot eivät pystyneet kaikkea imemään, minkä vuoksi mainittu määrä päätyi ojaan.
Uusi vuoto paljastui asukkaan selvityksessä
Nyt Kotkan Itärannassa asuva Jussi on parin muun asukkaan kanssa selvittänyt asiaa lisää. Ely-keskukselta saaduista tiedoista ilmenee, että aiempi, vastaavankokoinen ylivuoto oli tapahtunut vain pari kuukautta aiemmin kesäkuussa.
Tämä oli liittynyt vastaavasti Sunilan jätevesipumppaamon saneerausta varten järjestetyn väliaikaisen pumppausjärjestelmän käyttöönottoon. Ylivuodon määrä oli 2334 kuutiometriä eli noin 2,3 miljoonaa litraa.
Asukkaat eivät olleet saaneet ilmoitusta tästäkään ylivuodosta, eikä Kymen Vesi ole oma-aloitteisesti kertonut siitä sen jälkeen, kun elokuun vuoto tuli ilmi.
Lisäksi ely-keskuksen toimittamista tiedoista ilmeni, että vuonna 2017 Kymen Vedelle oli tapahtunut ylivuoto, jonka suuruus oli peräti 7634 kuutiometriä eli noin 7,6 miljoonaa litraa. Syyksi oli ilmoitettu suuri tulovirtaama ja äkillinen sähkövika.
Sinällään jäteveden ohijuoksutukset eivät ole mitenkään tavattomia muissakaan vesilaitoksissa.
Jussi on kuvannut, miltä Kotkan Itärannan vesi näytti venesatamassa viime viikolla. Vesilaitos kiistää, että veden likaisuus johtuisi sen aiheuttamista päästöistä. Lukijan kuva
Tyypillisesti jäteveden ohijuoksutusta joudutaan tekemään tulva-aikoina, kun puhdistamojen tai verkoston kapasiteetti ei riitä hulevesien päästessä jätevesiverkostoon. Yksittäisinä vuotoina yli 2000 kuutiometrin suuruiset vuodot ovat kuitenkin isoja.
”Selvä terveysriski”
Erikoistutkija Knuuttila sanoo, että vuodoista tulisi aina kertoa paikallisille ihmisille, koska niihin liittyy hygieniahaittoja.
– Puhdistamattomissa vesissä bakteeripitoisuudet ovat korkealla, ja ne ovat siinä mielessä terveysriski. Tässä tapauksessa tiedotus on ollut saamieni tietojen mukaan selvästi puutteellista. Asukkaat ovat itse havainnoineet veden laatua ja ihmetelleet, mitä siellä on.
– Sille ei voi mitään, jos tekniikka pettää tai kaatosateet aiheuttavat ylivuotoja, mutta tiedotus pitäisi olla ajan tasalla.
Elokuisen vuodon jälkeen alueella tehtiin mittauksia, joissa yhdessä näytteessä kolibakteerien määrä ylitti uimavesien raja-arvot. Knuuttila sanoo, että mittaukset tehtiin melko pitkän ajan, vasta parin viikon kuluttua vuodosta, eli todennäköisesti bakteerimäärä olisi ollut korkeampi, jos ne olisi tehty heti tuoreeltaan.
– Jos ihmiset ovat käyneet siellä uimassa, se on ihan selvä terveysriski. Jos vesilaitokset eivät kerro tämän kokoisista ohivuodoista asukkaille, se on selkeä laiminlyönti.
Knuuttila pitää juuri terveysriskiä vuotojen isoimpana haittana. Hän on laskenut, että Itärannan elokuisen vuodon ravinnemäärät olisivat karkeasti arvioiden runsas kymmenen kiloa fosforia ja vähän yli sata kiloa typpeä.
– Tätä kuormaa voi verrata esimerkiksi noin kymmeneltä peltohehtaarilta vuodessa tulevaan ravinnekuormaan eli se ei ole mitenkään järisyttävän iso. Nämä ohijuoksutukseen päätyvät määrät ovat yleensä prosentin murto-osia laitoksen vuosikuormasta.
Knuuttila kuitenkin toteaa, että vesilaitoksen julkisuudessa antamien selitysten perusteella myös vesilaitoksen varautumisessa ongelmien hoitamiseen on ollut jonkinasteisia puutteita.
Hän pitääkin hyvänä, että asukkaat ovat olleet valveutuneita asian suhteen.
Näin vesilaitos kommentoi
Kymen Veden laitospäällikkö Emmi-Maria Ukko myöntää, että vesilaitoksen olisi pitänyt tiedottaa asukkaille vuodoista.
– Emme ole osanneet arvioida vaikutusta oikein.
Ukko sanoo, että kesäkuun ylivuodosta ei ole tullut asukkailta yhteydenottoja, joten hän arvioi, että virtausta on ollut silloin sen verran paljon, että vaikutukset vesistöön ovat olleet vähäiset.
Jos tämä kesäkuun vuoto on tapahtunut aivan samanlaisessa tilanteessa kuin tämä elokuun vuoto, miten tähän jälkimmäiseen vuotoon ei ole millään lailla osattu varautua?
– Ylivuotoja joskus tapahtuu, kun jotakin häiriöitä on. Tästä kesäkuisesta vuodosta ei ole tullut meille mitään ilmoituksia, joten on arvioitu, ettei siitä mitään pidempiaikaista haittaa synny.
– Selkeä korjaamiskohta meillä on ollut tiedottaminen.
Ukko sanoo, että uusimmissa näytteissä vedenlaatutulokset ovat olleet normaalilla tasolla.
– Tällä hetkellä mitään terveyshaittaa ei ole. Päästöt kuulostavat lukuina kovilta, mutta sinne samaan ojaan tulee muutakin esimerkiksi peltoalueilta. En kiistä, etteikö tällä meidän päästöllä olisi mitään vaikutusta, mutta rehevöitymiseen vaikuttavat myös muut tekijät.
