Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Lääketieteen opetuksessa arvosanat ovat turhia, mutta vain Tampereella niitä ei anneta – opiskelija: ”Tämä on tosi hyväksi meille”

Tampereen lääketieteellisessä tiedekunnassa kurssit joko hylätään tai hyväksytään. Samaan malliin siirtymistä pohditaan myös Itä-Suomessa ja Helsingissä. Kaksi yliopistoa haluaa pitää kiinni arvosanoista.

Katso videolta, mitä mieltä Tampereella lääketiedettä opiskelevat ovat arvosanottamuudesta. Video: toimittaja Linnea Pitkänen, kuvaus Matias Väänänen / Yle.

Tampereella sijaitsee Suomen ainoa lääketieteellinen tiedekunta, jossa opiskelijat eivät saa opinnoista arvosanoja. Kurssit joko hyväksytään tai hylätään.

Tampereella lääketiedettä opiskelevat Emilia Tapio ja Saara Huusko kokevat, että arvosanattomuus vähentää suorituspaineita ja kilpailullisuutta.

– Se poistaa stressiä. En hae enää perfektionistisella tavalla hyviä arvosanoja niin kuin lukioaikoina, Saara Huusko toteaa.

– Tosi monet meistä ovat luonnostaan aika kilpailuhenkisiä. Tämä on tosi hyväksi meille, ettei tarvitse pohtia, saiko toinen nyt paremman arvosana kuin minä, Emilia Tapio jatkaa.

Opintojen arvosanattomuus vaikutti siihen, miksi Emilia Tapio ja Saara Huusko halusivat juuri Tampereen lääketieteelliseen opiskelemaan. Nyt opinnoissa on meneillään neljäs vuosi. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Arvosanalla ei merkitystä

Suomen Medisiinariliitto (siirryt toiseen palveluun) kannattaa ensisijaisesti arvosanatonta arviointia lääketieteen peruskoulutuksessa. Medisiinariliitto on suomalaisten lääketieteen opiskelijayhdistysten koulutus- ja edunvalvontaliitto.

Liitto katsoo, että arvosanat voivat lisätä stressiä ja epätervettä kilpailua, eivätkä ulkoisina motivaattoreina lisää merkittävästi oppimista. Arvosanoilla ei myöskään ole työllistymisen kannalta suurta merkitystä.

Tampereen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan koulutusvaradekaani Nina Hutri-Kähönen sanoo, että hyväksytty-hylätty -arviointi selkeyttää myös arviointikriteerejä.

Esimerkiksi numeroarvioinnissa voi olla haastavaa tulkita, minkä numeron opiskelija ansaitsee opituilla taidoillaan.

– Raja-arvojen välillä tulee niin sanotusti väärää tulkintaa. Joku jolle kuuluu nelonen, saakin vitosen ja toisten päin, Hutri-Kähönen täsmentää.

Koulutuksen varadekaani Nina Hutri-Kähönen ei luopuisi hyväksytty-hylätty -arvioinnista. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Kiinnostus kasvaa muualla

Medisiinariliiton suosituksesta huolimatta Tampereella on edelleen ainoa lääketieteellinen, jossa arvosanattomuus toteutuu. Malli on ollut käytössä jo useamman vuosikymmenen.

Yle kysyi kaikilta Suomen lääketiedettä opettavilta yliopistoilta, miksi arvosanoja annetaan edelleen. Selvisi, että asiaan on tulossa pian muutos.

Itä-Suomen yliopistossa hyväksytty-hylätty -arviointiin siirrytään ensi lukuvuodesta lähtien, kertoo lääketieteen koulutusohjelman vastuuhenkilö Jarmo Jääskeläinen. Myös Helsingissä asian eteen on tehty toimia.

– Teimme viime kesäkuussa selvityksen perusteella yliopistolle ehdotuksen siirtymisestä hylätty-hyväksytty -arviointiin lääketieteen koulutusohjelmassa. Olemme luottavaisia, että se tullaan hyväksymään, kertoo Helsingin lääketieteen koulutusohjelman johtaja Jussi Merenmies.

Merenmiehen mukaan arvosanoilla ei ole koulutusohjelmassa suoraa vaikutusta opintojen etenemiseen tai erikoistumiskoulutukseen. Tähän asti arviointi on tapahtunut Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan pääsääntöisesti asteikollisesti.

Suomessa lääketiedettä voi opiskella Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Myös Oulussa ja Turussa seurataan keskustelua arvosanattomuuteen siirtymisestä. Turun lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen vararehtori Eriika Savontaus kertoo, että erityisesti opiskelijat ovat nostaneet asiaa Turussa esiin.

Kummassakaan yliopistossa ei ole tehty toimia arviointimallin muuttamiseksi. Numeroarviointia perustellaan esimerkiksi arvosanan toimimisella palautteena.

Tenteistä läpipääsy vaikeampaa

Korkeakouluissa opinnot arvioidaan perinteisesti asteikolla 1–5. Jo siis pelkkä ykkönen riittää läpipääsyyn. Hyväksytty-hylätty -asteikolla läpipääsyn raja on asetettu korkealle, huomauttaa Nina Hutri-Kähönen.

Tentistä tulee saada vähintään puolet oikein, jotta siitä pääsee läpi. Tampereella opiskelijat voivat halutessaan tarkastaa omat tenttipisteensä ja verrata niitä kurssikeskiarvoon.

Se, ettei tentistä saa erillistä numeroa, helpottaa opiskelija Emilia Tapion mieltä.

– Tietää sen aina, että kun on päässyt tentistä läpi, osaa riittävästi.

Mikä olisi sinun mielestäsi hyvä tapa arvioida oppimista? Voit kommentoida juttua 8.2. kello 23:een asti.