Lääketietokeskus oy ilmoitti äskettäin olevansa jatkossa nimeltään Pharmaca Health Intelligence oy. Lääketietokeskuksen perustelujen mukaan uusi nimi palvelee asiakkaita paremmin Suomessa ja ulkomailla.
– Uusi nimi ja brändi tukevat yrityksen kansainvälistymistavoitteita sekä selkeyttävät palvelutarjoomaa, yhtiö kertoo verkkosivuillaan.
Verkkosivujen nimi ja ulkoasu on muutettu uuden nimen mukaisiksi. Yhtiön mukaan uutta nimeä siirrytään käyttämään viestinnässä vaiheittain. Lääketietokeskus oy säilyy kuitenkin yrityksen aputoiminimenä Suomessa.
– Pharmaca Health Intelligence, tai tuttavallisemmin Pharmaca, on kunnioitus lähes 50 vuoden kehitystyölle ja tulevaisuudessakin liiketoiminnan ytimessä vaikuttavalle Pharmaca Fennica -lääketiedolle, toimitusjohtaja Ouli Uimonen perustelee nimenmuutosta verkkosivuilla.
– Pitkän historiansa lisäksi nimi viestii myös uutta. Matkamme innovatiivisten terveysalan tietoratkaisujen kansainväliseksi tarjoajaksi välittyy nyt myös muille. Visiomme on olla lääke- ja terveystiedon globaali uudistaja, hän jatkaa.
Ei saa heikentää
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) reagoi nimenmuutokseen ihmettelevään sävyyn ja pitää sitä huonona asiana Lääketietokeskuksen suomenkielisten asiakkaiden kannalta.
– Englanninkielinen nimi ei kuitenkaan palvele suomenkielisiä asiakkaita, joille keskus tarjoaa muun muassa yleishyödyllistä lääketietoa, Kotuksen Twitterissä julkaisemassa kommentissa todetaan.
Kotus jakoi myös Twitterissä linkin Hyvä virkakieli – nimet toimiviksi -verkkokurssistaan, joka on tarkoitettu kaikille julkisia palveluja tuottaville tahoille. Keskus muistutti samalla, että kansainvälisyys ei saa heikentää julkishallinnon nimien ymmärrettävyyttä.
Sopivaa ei löytynyt
Lääketietokeskus ei ole ensimmäinen julkisia palveluja tuottava organisaatio, joka vaihtaa nimensä kokonaan englanninkieliseksi. Edellinen nimenvaihtaja oli Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), joka muutti marraskuussa nimensä Laboreksi.
Vaihdoksia pois suomenkielisistä nimistä on viime vuosina tehty muun muassa virastoissa, tutkimuslaitoksissa ja järjestöissä. Esimerkiksi valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat tätä nykyä muotoa gov.fi.
Laboren viestintäpäällikön Essi Lindbergin mukaan Palkansaajien tutkimuslaitos oli koettu nimenä ongelmalliseksi. Se oli Lindbergin mukaan vuosienkin jälkeen melko tuntematon, pitkä ja epäselvä. Lisäksi verkon hakukoneiden algoritmeissa laitoksen lyhenne PT hävisi personal trainereille.
– Lähdimme alkuun etsimään uutta, täysin suomenkielistä nimeä, joka on toimivampi kuin vanha nimemme, Lindberg sanoi Iltalehdelle.
Sopivaa suomenkielistä ei kuitenkaan hänen mukaansa löytynyt.
”Lyhytnäköistä”
Nimistöntutkija, dosentti ja Suomen kielen yliopistonlehtori Paula Sjöblom Turun yliopistosta totesi Iltalehdelle, että nimenvaihdoissa on kyse muoti-ilmiöstä.
– Se ei ole toivottavaa kehitystä. Se on lyhytnäköistä ja ymmärtämätöntä, hän toteaa.
Sjöblomin mukaan on tärkeä muistaa, mikä merkitys omalla kielellä on ihmisille.
Hänen mukaansa on vaikea ymmärtää perusteluja siitä, ettei suomenkielistä nimeä löytyisi. Sjöblom kertoi, että nimen ei muistettavuuden kannalta välttämättä tarvitse olla lyhyt.
Lääketietokeskus on perustettu vuonna 1975 ja se on julkaissut potilaille tarkoitettua Lääkeopasta, joka sisältää tiedot lähes 1 700 lääkevalmisteesta. Nykyään yhtiö kertoo olevansa lääkeinformaatiopalveluiden ja tiedolla johtamisen teknologia- ja asiantuntijayritys. Se myös muun muassa tuottaa Kansaneläkelaitokselle (Kela) kansallisen eResepti-lääketietokannan sekä vastaa Pohjoismaissa lääkkeiden yksilöintitunnustoiminnasta.
