Teollisuusliitto hylkäsi perjantaina sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työriidassa. Teknologiateollisuuden työnantajat olisi hyväksynyt sovintoehdotuksen.
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien työriitaa soviteltiin jälleen tänään tiistaina valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla. Tämäkään päivä ei tuonut ratkaisua asiaan. Sovittelua jatketaan perjantaina.
Tänään sovitellaan valtakunnansovittelijan toimistolla myös muita teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työriitoja.
Työmarkkinoilla on alkamassa lakkoaalto. Osassa teknologiateollisuutta ja kemianteollisuutta on alkamassa kolmen päivän lakko keskiviikkona. Lakkovaroituksia teollisuuteen ovat jättäneet Teollisuusliiton ohella ylempien toimihenkilöiden YTN ja toimihenkilöiden Pro. Teollisuusliiton tämän viikon lakko koskee useita muun muassa ABB:n , Outokummun, Ovakon ja Sandvikin toimipisteitä
Jos sopua ei löydy, uusia lakkoja teollisuudessa on alkamassa viikon päästä. Kaupan alalla ensimmäiset lakot ovat puolestaan alkamassa ensi viikon maanantaina.
Suma työmarkkinoilla kasvaa
Teknologiateollisuuden työntekijäsopimus on keskeinen mittatikku työmarkkinoilla. Se on perinteisesti osaltaan määrittänyt palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa.
Neuvottelusuma työmarkkinoilla on kasvanut, kun ratkaisuja teollisuuden neuvotteluissa ei ole löytynyt.
Julkisrahoitteisilla aloilla neuvotellaan parhaillaan 132 000 palkansaajan työehdoista valtion, kirkon ja yliopistojen neuvottelupöydissä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaativat toimialakohtaisia ratkaisuja palkkaneuvotteluihin.
Liitot katsovat, että vientivetoista mallia ei ole. JHL:n ja OAJ:n mielestä kaikkien muiden alojen palkkaneuvottelut ovat jumiutuneet, kun työnantajat odottavat teollisuuden palkkaratkaisua.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto katsovat, että sopimustoiminnan pitäisi sekavassa työmarkkinatilanteessa olla selkeästi toimialakohtaista. He haluaisivat tiivistää myös julkisalan palkansaajien yhteistyötä.
”Julkisalat eivät suostu yksityisalojen panttivangiksi, eikä sellaiseen koordinaation, mistä ei ole yhteisesti sovittu. Tulevaisuuden työmarkkinamallista pitää käynnistää keskustelu ja neuvottelujärjestöjen ja liittojen kesken löytää etenemistie keskitettyjen ratkaisujen ja vientivetoisen mallin ulkopuolelta”, JHL:n ja OAJ:n puheenjohtajat katsovat.
Mitä tapahtuu kuljetusaloilla?
Työmarkkinavyyhdin kasvaessa yksi olennainen kysymys on, mitä tapahtuu kuljetusaloilla. Sunnuntaina AKT ilmoitti, että se aloittaa ahtausalaa koskevan ylityökiellon kaikissa satamissa keskiviikkona 1.2. kello 6 alkaen.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimuksista valtaosa päättyy tänään tiistaina. Kun sopimukseton aika alkaa, myös työrauhavelvoite päättyy.
Jo viikko sitten perjantaina AKT:n hallitus valtuutti liiton johdon päättämään työtaisteluista. Työtaisteluista pitää ilmoittaa 14 vuorokautta etukäteen.
Jos AKT antaisi lähiaikoina lakkovaroituksia, mahdolliset lakot voisivat uhata helmikuun puolivälissä. Ammattiliikenne, satamat ja koko logistiikkaketju ovat keskeinen palanen Suomen taloutta, joten AKT:n mahdolliset lakonuhat olisivat helposti melkoinen pajavasara tai suoranainen moukari työmarkkinoilla.
Ulkomaankaupalla on Suomelle iso merkitys. Viime talven työmarkkinamelskeiden keskellä Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että satamien kautta kulkee päivittäin 350 miljoonan euron arvosta tavaraa.
