Teollisuusliitto hylkäsi perjantaina valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työriidassa. Teknologiateollisuuden työnantajille ehdotus olisi kelvannut.
Teollisuusliitto hylkäsi ehdotuksen, koska sen mielestä palkankorotukset olisivat jääneet liian pieniksi ja liian pieni osa korotuksista olisi ollut kaikille jaettavia yleiskorotuksia.
Kysymys on paitsi rahasta, myös vallasta. Teollisuusliiton etujen mukaista on korostaa yleiskorotusten merkitystä. Siitähän ei ole nyt tietoa, olisivatko myös yritykset antaneet paikallisen osuuden yleiskorotuksena kaikille.
Tänään tiistaina jatkuvassa sovittelussa Suomi on tilanteessa, jossa ensimmäiset lakot teollisuudessa ovat keskiviikkona alkamassa samalla kun AKT aloittaa ahtausalaa koskevan ylityökiellon kaikissa satamissa. Kaupan alan lakot ovat alkamassa ensi viikon maanantaina, ellei sopua sitä ennen löydy.
Tilanne on onneton. Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum arvioi joulukuussa, että kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään nyt koronan ja Venäjän aloittaman Ukraina-sodan vuoksi uudella tavalla energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus huomioiden.
Suomen taloudellinen menestys riippuu jatkossa siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat uudelleen sijoittumaan globaaleilla markkinoilla. Kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen on Obstbaumin mukaan tässä tilanteessa erittäin tärkeää.
Suomen Pankin mukaan kustannuskilpailukyky pysyi koronapandemian aikana vuosina 2020–2021 ennallaan tai jopa parani hieman suhteessa muuhun euroalueeseen.
Nyt asialla on todella suuri merkitys. Työnantajat vetoavat juuri kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi maltillisen palkkaratkaisun puolesta. Rajun inflaation oloissa tämä on äärimmäisen vaikeaa, vaikka inflaatio on energian hinnan alentuessa rauhoittumassa.
Asian ratkaisu vaatisi luottamusta neuvottelijoiden välille, mutta se näyttää olevan nyt kortilla.
Jalosen heitto sai EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen näkemään punaista ja ihmettelemään Jalosen ymmärrystä, mistä jakovara Suomeen syntyy. Työnantajien edustajien nokkapokka kertoo nyt poikkeuksellisen kriittisestä tilanteesta Suomen työmarkkinoilla.
Oman lusikkansa soppaan iski viime viikolla Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen, joka haukkui ”Etelärannan” eli EK:n liittojen tekemän 1+1 mallin poikkeukselliseksi, kun palkat ja työrauha sovittiin käytännössä vain vuodeksi. Sen tulos nähdään Jalosen mukaan nyt, kun lakot uhkaavat ja sopimukset on irtisanottu.
Sitä saa, mitä tilaa, Jalonen heitti. Kunta-alahan teki kolmivuotisen sopimuksen, mutta sitoi yhtä poikkeuksellisesti osan korotuksista teollisuuden sopimukseen. Toki metsäteollisuus päätyi yrityskohtaisissa sopimuksissaan yli kahden vuoden sopimuskauteen.
Jalosen heitto sai EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen näkemään punaista ja ihmettelemään Jalosen ymmärrystä, mistä jakovara Suomeen syntyy (KL 30.1.).
Työnantajien edustajien nokkapokka kertoo nyt poikkeuksellisen kriittisestä tilanteesta Suomen työmarkkinoilla.
