Suomalaiset lapsiperheet ovat ostaneet koronapandemian aikana entistä enemmän vähintään neljän makuuhuoneen asuntoja. Nyt entistä useampi lapsiperhe jättää turhat neliöt ostamatta.
Lapsiperheet asuvat väljimmin pientaloissa, jotka olivat viime vuoden lopulla keskimäärin 127 neliön kokoisia. Rivitaloasunnoissa lapsiperheillä oli keskimäärin 88 ja kerrostaloasunnoissa keskimäärin 74 asuinneliötä. Pienimmissä asunnoissa asuu lähes yhtä paljon yksinhuoltajia ja avio- ja avoperheitä, Tilastokeskuksesta kerrotaan.
Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajan Marina Saleniuksen mukaan moni on kaivannut työhuonetta ja halunnut parantaa asumisen laatua hankkimalla lisää tilaa.
Raha ratkaisee
Tällä hetkellä lapsiperheiden ostamien asuntojen koot ovat Saleniuksen mukaan palaamassa pandemiaa edeltävälle tasolle. Taustalla ovat esimerkiksi inflaatio, kustannusten nousu sekä paremmat mahdollisuudet kuluttaa muuhunkin kuin asumiseen.
– Lapsiperheiden toivelistalla on edelleen omat huoneet lapsille. Se, kuinka moni lopulta pystyy hankkimaan toiveidensa mukaisen asunnon, onkin sitten toinen asia. Lapsiperheillä painaa vaakakupissa paljon muutakin: turvallinen sijainti ja hyvät päivähoitopaikat, koulut, harrastusmahdollisuudet ja palvelut– sekä viime kädessä eurot.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös OP-ryhmän asumisen palveluissa. Entistä useampi lapsiperhe jättää tällä hetkellä turhat neliöt ostamatta ja kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös esimerkiksi asunnon lämmitystapaan. Mitä lähempänä suurten kaupunkien keskustaa halutaan asua, sitä pienempään asuntoon yleensä tyydytään, sillä suurempia asuntoja on tarjolla vähemmän ja niiden hintataso on korkeampi.
Pääkaupunkiseudulla lapsiperheet ostavat vuosi vuodelta enemmän 52–59 neliön kolmioita, kertoo kiinteistönvälittäjä Kukka Kauppila Kiinteistömaailmasta.
– Pienet kolmiot – ja toisaalta myös hyvin suuret asunnot – ovat edelleen silti asuntokaupan marginaalia, ja lähes puolet lapsiperheiden asuntokaupoistamme on 70–95 neliön asunnoista, Kauppila tiivistää.
